LAPSIPERHEET Iltapäiväkerho tarjoaa välipalan, mutta kotona vanhempien on huolehdittava eväistä.
Koululaisten syysarki pyörähtää käyntiin viimeistään ensi viikolla.
Arjessa jaksamisessa auttaa monipuolinen ja riittävä syöminen. Päivä lähtee käyntiin energiaa antavalla aamiaisella ja jatkuu lämpimällä koululounaalla. Päivällinen syödään kuitenkin vasta tunteja myöhemmin.
Iltapäivän jaksamisen takaa kunnollinen välipala. Yksin tai kavereiden kanssa iltapäiviä kotona viettävän koululaisen voi kuitenkin olla hankalaa muistaa syödä.
Kouluterveydenhoitaja Maija Sirkiä ohjeistaa vanhempia kertomaan välipalan olevan tärkeä jaksamisen ja terveyden kannalta.
Hyvä välipala rakentuu vihanneksista, hedelmistä tai marjoista sekä viljavalmisteista."
Sirkiän mukaan hyvä välipala rakentuu vihanneksista, hedelmistä tai marjoista sekä viljavalmisteista, joita voi täydentää vähärasvaisilla maito- ja lihavalmisteilla.
–Yksittäiset ruokavalinnat eivät tee ruokavaliosta terveellistä tai epäterveellistä, vaan ruokavalion kokonaisuus ratkaisee, hän lisää.
Välipalan, kuten muidenkin aterioiden, annoskokoa tulisi hänen mukaansa säädellä lapsen energiatarpeen mukaisesti. Paljon liikkuvat lapset tarvitsevat energiapitoisempia välipaloja kuin vähemmän urheilevat.
Iso osa ekaluokkalaisista viettää koulun jälkeen aikaa iltapäiväkerhossa, jossa välipala kuuluu hoidon hintaan.
Monessa kerhossa välipala saapuu keskuskeittiöstä, jossa ruokasuunnitteluun osallistuvat monet ammattilaiset.
Ruokapalveluesimies Niina Niskanen kertoo niin lounasta kuin välipalaakin suunnitellessa otettavan huomioon valtakunnalliset ravitsemussuositukset. Välipalalistaan tehtiin reilu vuosi sitten ravitsemusterapeutin kanssa muutoksia:
–Muun muassa sokeripitoisia välipaloja vähennettiin ja proteiinin määrää lisättiin, Niskanen kertoo.
Keskuskeittiön tietojen mukaan välipala maistuu lapsille.
–Vanhempien palaute on koskenut välipalan energiariittävyyttä, lähinnä sitä, kun leipää tarjotaan välipalalla usein, Niskanen kertoo.
Listalta löytyy leivän lisäksi esimerkiksi vispipuuroa, kiisseliä, ohukaisia, riisipiirakkaa, hedelmiä ja muroja.
Aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinaattori Heidi Torkkelin mukaan kerhoissa välipalan voivat suunnitella myös ohjaajat itse.
– Ravitsemussuositukset otetaan suunnittelussa huomioon: Esimerkiksi joka välipalalla on tuore pala.
Myös seurakunnan kerhoissa ohjaajat voivat suunnitella oman listansa. Ohjaaja Kirsi Koivula kertoo, ettei heillä käytetä eineksiä. Makeita syödään juhlapyhinä ja perjantaisin, jolloin on jäätelöä.
–Myös pizzaperjantai on perinne. Pizza voi olla vaikkapa ketsuppia, ananasta ja juustoa ruisleivällä, joka paistetaan uunissa. Lapset toivovat sitä vuodesta toiseen! Koivula kertoo kerholaisten nyökytellessä taustalla.
Haastateltavat ovat Riihimäen-Hyvinkään alueelta.