Helsinkiin perustetaan uusi 137 hehtaarin luonnonsuojelualue – vanhan kuusimetsän tilalle tulee lehtokorpea

Haltiala: Kaupunki ennallistaa paikalle lehtokorpea.

Kuuset eivät pidä vedenpinnan noususta, vaan alkavat kuolla ja kaatua. Jukka Hämäläinen
Jukka Hämäläinen

Jukka Hämäläinen

Sataa räntää. Haltialanmetsän korvessa voisi olla mikä vuodenaika hyvänsä, mutta mustarastaan, peipposen ja muiden lintujen laulu paljastaa, että on kevät.

Korpea hämärtävät isot kuuset. Joskus kymmenien vuosien päästä metsä näyttää erilaiselta, sillä Haltialanmetsän pohjoisosaa ennallistetaan lehtokorveksi, jossa viihtyvät myös lehtipuut.

Helsingin kaupunki on tehnyt ennallistamista vuodesta 2006 nostamalla alueen purojen ja pintavesien korkeutta. Vesitalouteen on vaikutettu säännöstelypadoilla, joilla on lisätty kosteaa pinta-alaa.

Kuuset kuolevat kosteuteen, kaatuvat ja lisäävät lahopuun määrää. Samalla aukkopaikat alkavat taimettua lehtipuilla.

Vedenpintaa Haltialanmetsän korpialueella on korotettu patoamalla ojia. Jukka Hämäläinen

Korpipolun varrella on kosteita paikkoja, mutta selvää vettä näkyy aika vähän. Kaikissa ojissakaan ei ole vettä.

– Minustakin purot ovat tuntuneet kuivilta, kun olen käynyt paikalla, sanoo Haltialan lehtokorven ennallistamisesta vastaava ympäristötarkastaja Tiia Stén.

Sténin mukaan ennallistaminen on ollut muutaman vuoden omillaan, kun kaupunki on myllännyt organisaatiotaan ja kaupunkiympäristön toimialallakin henkilöiden tehtävät ovat vaihtuneet.

Samalla on valmisteltu Haltialan luonnonsuojelualueen perustamista. Päätöksen pitäisi tulla ely-keskuksesta loppukeväästä.

– Se on lähtölaukaus lehtokorvenkin jatkotoimille, Stén iloitsee – tosin pienellä varauksella.

– Toukokuussa valmistuu alueen hydrologinen selvitys, josta saadaan tieto vesitilanteesta sekä asiantuntijan näkemys ennallistettavista kohteista.

Vedenpinnan nostamisen on toivottu helpottavan myös Haltialanmetsän pääojien muuttamista luonnontilaa jäljitteleviksi puroiksi. Parhaimmillaan se merkitsisi taimenen nousua Vantaanjoesta Näsinojaan ja sen latvapuroihin.

Haltialanmetsästä tulee 137 hehtaarillaan Helsingin kolmanneksi suurin luonnonsuojelualue Viikin–Vanhankaupunginlahden (306 hehtaaria) ja Kallahden matalikon (228 hehtaaria) jälkeen.

Ennallistettavalla alueella on kaatunut jo paljon puita. Valoisiin aukkoihin alkaa taimettua lehtipuita. Jukka Hämäläinen

Myös eteläosan metsissä lähempänä Paloheinän ulkoilumajaa luonnonolot suosivat monipuolista lajistoa.

– Runsaan kuusilahopuun syntyminen johtuu toisaalta puuston iästä, sillä yli satavuotiaat kuuset alkavat olla elinikänsä päässä, ja toisaalta tehdyistä ennallistamistoimista ja myrskyistä, jotka tuottavat lahopuuta, Stén kertoo.

Lahopuu lisää metsien monimuotoisuutta, sillä monet eliöt ovat riippuvaisia siitä. Esimerkiksi kääpiä tulevalla suojelualueella on havaittu jo 98 lajia.

– Lintulaskennoissa löytyi erittäin paljon käpytikan koloja. Lisäksi on havaintoja palokärjestä, pohjantikasta ja pikkutikasta. Myös muita kolopesijöitä, kuten kirjosieppoa sekä tali-, sini- ja kuusitiaista, on Haltialassa enemmän kuin tavallisilla hoidetuilla metsäalueilla.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut