Kettuja ja muita petoeläimiä ehdotetaan lisää Helsinkiin – vähentäisikö riesaa rotista ja hanhista?

Kuvan citykettu kuvattiin Espoon Otaniemessä. Katja Riihola / Arkisto
Kaisa Paastela

Kaisa Paastela

Helsingissä ehdotetaan valtuustoaloitteella, että petoeläimien kantoja pitäisi tukea luonnollisena keinona rajoittaa muiden kaupunkieläinten aiheuttamia haittoja.

Esimerkkeinä hyödyllisistä, muiden lajien määrää säätelevistä pedoista mainitaan kettu, lumikko, huuhkaja ja kanahaukka. Valtuutetut pyytävät Petrus Pennasen (avoin puolue) aloitteessa selvittämään, miten kaupunki voi edistää petoeläinlajien pesimistä esimerkiksi puistoissa sekä talojen katoilla ja pihoilla. Näin vähennettäisiin ainakin lokkien, valkoposkihanhien, rottien, myyrien ja rusakoiden aiheuttamia haittoja.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto käsittelee aloitetta torstaina. Lausuntoehdotuksen mukaan esimerkiksi rotat ja kanit aiheuttavat euromääräisesti mitattavia jyrsintätuhoja, mutta hanhista ja lokeista koituva haitta on enemmän subjektiivinen.

Rottien torjuntaa myös harvoin kyseenalaistetaan, mutta lokit ja hanhet jakavat mielipiteitä enemmän.

Lue myös: Rottien määrä kasvanut räjähdysmäisesti kolmella asuinalueella Helsingissä – kaupunkirottien liikkeitä tutkitaan nyt asentamalla niihin mikrosiru

Pääsääntöisesti petoeläinten kaupunkilaistuminen Helsingissä tapahtuu omavaraisesti urbaaniin ympäristöön sopeutuen. Esimerkiksi lintuharrastajien tekemät huuhkajien pesälaatikot eivät ole tulleet asutuiksi.

Ketuista on pääkaupunkiseudulta jo useita esimerkkejä siitä, että laji tekee pesiä omakoti- ja kerrostalojen sekä toimistorakennusten tonteille, joiden täyttömaa on luontaista moreenimaaperää helpompaa kaivettavaa. Tiheä kettukanta on jo olemassa, ja sen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen on kaksijakoinen.

Kettu on yleispeto ja sen saalistus osuu myös pesiviin lintuihin, joiden kantoja haluttaisiin suojella.

Lajit eivät myöskään ole kovin tehokkaasti houkuteltavissa pesimään juuri niihin paikkoihin, joissa niistä olisi suurin hyöty ja pienin haitta.

Ravintoketjun huipulla sijaitsevan merikotkan mahdollisen pesinnän onnistuminen Vanhankaupunginlahdella olisi mielenkiintoinen, luontaisesti syntynyt biologinen koe, lausuntoehdotuksessa todetaan.

Lue myös: Yksi Suomen tärkeimmistä lintuvesistä sijaitsee Helsingissä – "luppovarikset" riesana, ärhäkän naurulokin palauttaminen toisi turvaa myös muille lajeille

Rajoittaako merikotkan läsnäolo ja saalistus haitalliseksi koettua valkoposkihanhien laidunnusta lahden lähialueilla, ja missä määrin suojeluarvoltaan merkittävimmät vesilintulajit kärsivät merikotkien läsnäolosta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.