”Karjala on monille pisto sydämessä” – edes 80 vuotta ei lievittänyt kaipuuta

Evakot: Nuoret arvostavat menetettyä kotiseutuaan entistä enemmän.

Pääkaupungin nuorten karjalaisten puheenjohtaja Rami Meling on harrastanut kansantansseja jo 40 vuoden ajan. Ofer Amir
Jari Pietiläinen

Jari Pietiläinen

Tasan 80 vuotta sitten Suomen maantiet täyttyivät evakoista: välirauhan tultua voimaan peräti 420 000 suomalaista siirtyi luovutetulta alueelta muualle Suomeen.

Karjalan lisäksi Neuvostoliitolle jouduttiin antamaan Sallan-Kuusamon lisäksi myös Suomenlahden ulkosaaret.

Rami Melingin isoäidin suku lähti evakkoon Suursaaresta. Meling itse on vaalinut karjalaista perintöään pikkupojasta lähtien.

– Karjalaisia kansantansseja aloin harrastaa 8-vuotiaana ja sillä tiellä ollaan edelleen, Meling kertoo.

Käpylässä sijaitseva Karjala-talo on ollut hänelle ja sadoille muille heimolaisille tärkeä kokoontumispaikka jo vuosien ajan.

Suursaari ja muut ulkosaaret ovat olleet sieltä lähteneiden jälkipolville kipeä haava. Kun Karjala Neuvostoliiton romahdettua avautui, saaret jäivät sotilasalueena yhä suomalaisilta suljetuiksi.

Evakot olivat oman aikansa turvapaikanhakijoita.

Rami Meling ei ole koskaan päässyt käymään Suursaaressa.

– Hyvällä säällä Suursaari näkyy Suomen puolelta katsottuna horisontissa. Tunnen silloin aina pienen piston sydämessäni. Siellä se kotiseutu on, mutta ei sinne pääse edes käymään, Meling myöntää.

Kun Suomeen saapui syksyllä 2015 massoittain turvapaikanhakijoita, asia herätti keskustelua myös karjalaisevakkojen ja heidän jälkipolviensa piirissä.

– Silloin puhuimme siitä, että evakotkin olivat aikoinaan aivan samanlaisia turvapaikanhakijoita. Ja kieltämättä molemmissa ryhmissä oli paljon samankaltaisuuksia, Meling pohtii.

Karjalaisuus sykkii evakkoon lähteneiden suvuissa nyt vahvemmin kuin pitkiin aikoihin.

– Kyllä omien juurien arvostaminen on nyt vahva trendi karjalaisten nuorten keskuudessa.

Meling johtaa Pääkaupungin karjalaiset nuoret ry:tä jolla on toistasataa jäsentä. Jäsenmäärä on kasvussa.

Karjalaisuus on merkinnyt Melingille paitsi verenperintöä myös kokonaista rikasta kulttuuria.

– Kansantanssiharrastuksen myötä olen päässyt kiinni esimerkiksi kansallispukujen maailmaan.

– Suursaarella ei ole omaa kansallispukua, joten olen hankkinut Seiskarin puvun, kun Seiskari on Suursaaren naapuri.

Ulkosaarilla kukoisti myös oma ruokaperinne. Peltipiirakka, paistettu haili sekä läski- ja lanttulohko ovat Melingin suvun arvostamia ruokalajeja.

Kuka?

Rami Meling

Pääkaupungin nuoret karjalaiset ry:n puheenjohtaja.

Syntynyt Helsingissä, sukujuuret luovutetun Karjalan Suursaaressa.

47-vuotias liiketoiminnan kehityspäällikkö.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut