Koronakevät toi uuden ilmiön Helsingin julkisiin patsaisiin – "Ei se suotavaa ole"

Kuluvana keväänä Helsingin taidemuseon väki tutkii tarkoin kaupungissa sijaitsevien julkisten veistosten kunnon.

Kaksihenkisiä partioita on huhtikuussa ollut liikkeellä useita. Patsaiden kuntoa valokuvaaviin partioihin kuuluu toistakymmentä taidemuseon asiakaspalvelussa olevaa henkilöä.

– Tämä on mahdollista, koska koronaepidemian vuoksi asiakaspalvelun väkeä on siirretty muihin tehtäviin, kertoo veistosten kuntoa koordinoiva amanuenssi Unni Marja-aho Helsingin taidemuseosta.

Marja-aho on jo nyt saanut partioilta hyödyllistä tietoa patsaiden nykytilasta.

– Moni veistos on hyväkuntoinen, mutta on toki joukossa töhrittyjä tai muuten vaurioituneita teoksia.

Esimerkiksi Ruotsalaisen teatterin edustalla oleva vasta hiljan paljastettu Eva Langenin tilateos Monta osaa, yksi kokonaisuus on jo kärsinyt skeittauksen vuoksi.

Patinoituneet pronssipatsaat voivat olla hurjan näköisiä.

Samasta syystä Kalasatamassa viime kesänä paljastettu Jacob Dahlgrenin teräsveistos Early One Morning on kärsinyt pintojensa osalta pahoja vaurioita.

Suomen Pankin edustalla vuodesta 1923 istunut J.V.Snellmanin patsas puolestaan on vuosikymmenten saatossa yksinkertaisesti likaantunut ja vaatii kipeästi puhdistusta.

Myös Kaupunginteatterin puistossa sijaitseva Kari Juvan veistos Thalia ja Pegasos on 50 vuoden mittaan kerännyt pintaansa ruostetta ja sienikasvustoa.

– Toisaalta monet vanhat pronssipatsaat voivat olla hurjan näköisiä, sillä niiden pinta on patinoitunut. Ne kuitenkin ovat yllättävänkin hyvässä kunnossa, Marja-aho muistuttaa.

Yksi tällaisista veistoksista on Ressun lukion edessä vuodesta 1902 seissyt, Elias Lönnrotia kuvaava patsas, joka patinoituneena näyttää varsin kummitusmaiselta.

Helsingin kenties tunnetuin patsas, vuonna 1908 Kauppatorin laidalle pystytetty Havis Amanda tuottaa museoväellekin päänvaivaa.

Mantan vuosikymmenten mittainen lakitusperinne on vaurioittanut pronssipatsasta melkoisesti.

– Konservaattorit ovat veistoksen tarkistaneet ja sen saumoissa on repeämiä. Se on myös jo selvästi vinossa, Marja-aho harmittelee.

Mantan pelastamiseksi on ehdotettu kiipeilyn estämistä muun muassa aidan avulla.

– Se on tietenkin yksi vaihtoehto, mutta surkealta näyttäisi, jos tämän Helsingin tunnuksen joutuisi aitaamaan.

Kuluvan koronakevään ilmiö on ollut se, että monen patsaan kasvoille on kiivetty laittamaan kasvomaski.

"Koronasuojan" ovat saaneet muun muassa Haaksirikkoiset, Kolmen sepän patsas sekä Paavo Nurmen juoksijapatsas.

– Eihän tällainen maskittaminen tietenkään suotavaa ole, mutta emme ole niitä poistaneetkaan, jos ne eivät patsaita vahingoita, Marja-aho myöntää.