32-vuotias Elina Manninen on yksi niistä sairaanhoitajista, joka taistelee koronaa vastaan etulinjassa. Laakson sairaalassa työskentelevä Manninen sanoo, että viime viikon torstai oli hänelle aivan normaali työpäivä.
– Teemme samoja asioita kuin aina ennenkin. Hoidamme potilaita, pidämme huolta heidän tarpeistaan ja avustamme niin hygieniassa kuin ruokailussakin. Hoidamme myös perussairauksia, Manninen sanoo.
Sairaanhoitajan työ on aina kuormittavaa, sanoo vuonna 2013 valmistunut Manninen.
– Painimme raskaiden asioiden ja sairauksien kanssa. Välillä olemme kuolemankin edessä. Mutta se henkinen hyvä, mitä tästä saa, palkitsee. En koe, että kuormittavuus on koronan aikana merkittävästi lisääntynyt. Tilanne kuitenkin aiheuttaa epävarmuutta.
Manninen on luottavainen suojavarusteiden riittävyyteen, mutta niiden käytössä on oltava tarkempi.
– Nyt täytyy suunnitella enemmän, mitä samoilla suojavarusteilla tekee yhdellä kertaa. Se hidastaa työtä. Huoneesta ei voi poistua välillä hakemaan lisää välineitä, vaan kaikki on oltava mukana kerralla. Sairaalan johto pitää huolta, että suojavälineitä on riittävästi. Meidän ei tarvitse siitä huolehtia.
Manninen korostaa sairaalan henkilökunnan välistä yhteistyötä.
– Eri ammattiryhmät selättävät kriisiä yhdessä. Meihin luotetaan ja me luotamme itseemme, että kyllä osaamme tämän.
Mannisen mielestä hoitotyöntekijöiden työtä on aina arvostettu Suomessa.
– Nyt se näkyy selvemmin, kun asiasta puhutaan. Saamme paljon tsemppiä. Firmat lähettävät meille muun muassa ruokaa ja energiajuomaa.
Miten sujuu lepo ja työstä palautuminen?
– Vapaapäivinä levätään. En ole kokenut työstä palautumisessa isompaa haastetta.
Liki puolet alle 60-vuotiaita – tehohoitoa saaneita koronaviruspotilaita yhteensä 100 Husissa