Viipurin historia elää yhä Helsingissä – hirvipatsas ja kuuluisa kirjastokin saivat kopion Töölöön

Historia: Karttakirja kaivoi esiin Suomen vanhimman apteekin, Viipurin tuomiokirkon kellon, yrityksiä ja yhdistyksiä. Löytyipä Pikku Viipurikin.

Kuusitie 11 ja 13 olivat Helsingin Pikku Viipuria. Sakari Nupponen
Sakari Nupponen

Sakari Nupponen

Tuiki tavallinen apteekki Runeberginkadulla. Näin varmaan moni ajattelee, eikä tiedä, että se on Suomen vanhin, perustettu Viipurissa 1689.

Apteekki lähti evakkoon talvisodan jälkeen ja samalla nimi muuttui Viipurin I Kauppatorin apteekista Runebergin apteekiksi. Vuonna 1940 liikepaikka löytyi Runeberginkadun ja Ilmarinkadun kulmatalon liikehuoneistoista, jossa toimii nykyään olutravintola Vastarannan Kiiski.

Nykyinen apteekkari Mervi Vikman kertoo hämmästyttävän tarinan. Hän on vasta kolmas sodan jälkeen. Vikmania ennen toimi apteekkarina Heikki Larjomaa 1992–2011. Larjomaata edelsi Sven Jaatinen, joka oli Viipurissa 1934 kuolleen apteekkari Hjalmar Jaatisen poika.

Viipuriin jäi Jaatisten apteekkikirjasto, joka oli ”ilmeisesti Suomen suurin yksityinen apteekkikirjasto”. Vikman arvelee, että joitakin pulloja on säilynyt Viipurin ajan upeasta pullokokoelmasta, mutta hän ei tiedä, kenen hallussa ne ovat.

Viipurin II Linna-apteekki on muuten nykyinen Vallilan apteekki.

Helsingin viipurilaisesta perinnöstä kertoo viime viikolla ilmestynyt Viipurin historiallinen kaupunkikartasto. Se on osa eurooppalaista Historic Town Atlas -julkaisusarjaa. Helsinki sai oman atlaksensa 2009 ja Viipuri 450:ntenä eurooppalaisena kaupunkina juuri nyt koronakriisin aikaan.

Erikoistutkija Martti Helmisen artikkelissa kerrotaan muun muassa Viipurin tuomiokirkon kellon päätymisestä Meilahden kirkkoon. Kirkko tuhoutui talvisodassa ja sen uudelleenrakentaminen jäi Neuvostoliiton suurhyökkäyksen jalkoihin. Meilahden kellossa lukee: Viipurin suomalaiselle seurakunnalle.

Suomen vanhin apteekki toimii Runeberginkatu 32:ssa. Sakari Nupponen

Se kello on soinut omilleen, sillä Meilahteen syntyi sodan jälkeen Pikku Viipuri. Meilahti-seuran puheenjohtaja Matti Pyhtilä muistuttaa, että Helsingin Sanomien muistelukset kaupungin vanhoista kortteleista kertoivat vielä 1990-luvulla isosti Pikku Viipurista.

Kuusitietä kutsuttiin sotien jälkeen tällä nimellä, koska niin paljon viipurilaisia evakkoja muutti 1945–1946 valmistuneisiin seitsenkerroksisiin asuintaloihin. Erityisesti Kuusitie 11:een ja 13:een.

Puna-Mustat, pesäpalloseura PuMu, jonka kotikenttä on Meilahdessa on myös Viipurista, Pyhtilä huomauttaa. Viipurissa sen nimi oli Pallonlyöjät ja se pelasi siellä punamustissa asuissa.

Meilahden ja Töölön alueilla löytyy useita viipurilaisia liikkeitä: Viipurin Hautaustoimisto Runebergin kadulla, Wiipurin Korsetti Arkadiankadulla ja ravintola Lehtovaara Mechelininkadulla.

Erikoistutkija Martti Helminen, yksi atlaksen toimittajista. Sakari Nupponen

Yksi erikoisimpia muistoja löytyy Alvar Aallon piirtämästä Kansaneläkelaitoksen toimistotalosta, joka valmistui 1956. Talon lukusali on kopio Viipurin kuuluisasta kirjastosta.

Etu-Töölön luonnontieteellisen museon edessä seisova Jussi Mäntysen hirvipatsas on kopio Viipurin Torkkelinpuistoon jääneestä Viipurin hirvestä, joka on edelleen paikallaan. Vastaavat löytyvät nyt myös Lahdesta ja Turusta.

PuMun lisäksi viipurilaislähtöisiä urheiluseuroja Helsingissä ovat Viipurin Voimailijat, Viipurin Nyrkkeilijät, Viipurin Urheilijat ja PK-35.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.