Sota etanoita vastaan on voitettavissa nyt – "Kyseessä on niin iso asia"

ASUMINEN Kotipuutarhuri voi kerätä etanoita pihdeillä tai salaattiottimilla, tai ruohonleikkuun jälkeen haravoimalla.

Talvehtineet espanjansiruetanat ovat aikuisia, jotka ovat juuri lähteneet liikkeelle etsimään kumppania itselleen. Sota etanoita vastaan on tehokkainta nyt, kun ne eivät vielä ole ehtineet tehdä jälkeläisiä.

Monella asuinalueella etanoiden keräämistä on harrastettu jo vuosia. Esimerkiksi Riihimäellä etanaroskiksia on eri puolilla kaupunkia kymmenkunta aiempien kuuden sijasta.

–Kyseessä on niin iso asia, että se on syytä hoitaa kunnolla, toteaa Riihimäen kaupungin puistopuutarhuri Lasse Heikkinen

–Kaupunkilaiset ovat keränneet etanoita ahkerasti aiempina vuosina, siitä heille iso kiitos. Ilman vapaaehtoisvoimia tilanne olisi paljon pahempi.

Puistotyöntekijät noukkivat etanoita aina nähdessään. Lisäksi katujen kunnossapitoyksikkö ajattaa lakaisukonetta mahdollisuuksien mukaan etana-alueilla.

Etanasodan vastapuolesta kertoo se, että mikäli kumppania ei löydy, se voi lisääntyä yksinkin. Sama yksilö voi toimia sekä koiraana että naaraana. Kesän aikana se voi laskea 400 munaa 20–30 munan erissä.

Etanat munivat ja liikkuvat vilkkaimmin viileällä ja sateisella kelillä. Etanajahtiin kannattaa aurinkoisella säällä lähteä vasta illan hämärtyessä.

Espanjansiruetana syö päivässä painonsa verran, ja tekee isoina laumoina suurta tuhoa viherkasvustoille. Ruuaksi kelpaavat myös kuolleet eläimet.

Espanjansiruetana on saanut kutsumanimen tappajaetana, koska se syö kuolleita lajitovereitaan. Sillä ei ole Suomen eläinkunnassa luontaisia vihollisia.

Kotipuutarhuri voi kerätä etanoita pihdeillä tai salaattiottimilla, tai ruohonleikkuun jälkeen haravoimalla. Ansaksi käy varjostus- tai juuttikangas, johon imeytetty kotikaljaa houkuttelee etanat kankaan alle.

Etanat voi tappaa kuumalla vedellä rapujen tapaan. Tiiviisti muovipussiin suljetun saaliin voi toimittaa etanaroskikseen.

Espanjansiruetana vai ukkoetana?

Espanjansiruetana on kuoriutuessaan noin sentin pituinen ja kasvaa 7–14 sentin pituiseksi. Väritys on vaihteleva, yleispiirteenä on värien likaisuus.

Suomessa yksilöt ovat yleensä olleet likaisen oranssinpunaruskeita. Yksilöt voivat olla myös harmaan vihertäviä tai lähes mustia. Jalan alapinta on yleensä valkea ja lima lähes väritöntä.

Espanjansiruetanaa ei pidä sekoittaa kotoiseen ukkoetanaan, jonka jalan alapinnan reunat ovat leveälti mustat. Ukkoetana kuuluu maamme alkuperäiseen lajistoon, eikä sitä ole syytä hävittää.

Lähde: www.vieraslajit.fi

Lisää aiheesta

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut