Tutkija: Näissä pk-seudun alueissa eniten potentiaalia – "Jätkäsaaren kehitys vähän pelottaa"

KUKOISTUS Tiivistäminen, uusi asuinalue naapurissa ja liikenneyhteyksien paraneminen elvyttävät taantuvia kaupunginosia.

Juho Kiuru suosittelee, että kaupungit kaavoittaisivat työpaikkoja alueille, joilla on vain asuntoja ja vastaavasti asuntoja työpaikkakeskittymien liepeille. Kiuru pitää kotikulmiaan Ruoholahtea onnistuneena esimerkkinä kaupunkirakenteen sekoittamisesta. Johanna Erjonsalo

Jukka Hämäläinen

Talousmaantieteen tutkija Juho Kiuru etsii pääkaupunkiseudulla "yli- ja alisuoriutuvia" postinumeroalueita.

Kiurun mukaan alueita vertaamalla voi löytää ne paikat, joihin todennäköisimmin voisi syntyä innovatiivisia keskittymiä.

Innovaatiot eli keksinnöt ovat edellytys uusien työpaikkojen syntymiselle ja talouskasvulle.

Työpaikat hakeutuvat sinne, missä on koulutettua työvoimaa.”

Tutkijat ovat havainneet, että luovuus kukkii parhaiten tiiviissä ja sekoittuneessa kaupunkirakenteessa.

–Siis siellä, missä on riittävästi sekä asuntoja että työpaikkoja. Tiiviillä kerrostaloalueilla, mutta ei pientalovaltaisilla alueilla, Kiuru kuvailee.

Kun ennen ihmiset muuttivat työpaikan perässä, niin nykyisin työpaikatkin voivat hakeutua osaajien luo.

–Ennen työpaikat syntyivät raaka-aineen ja energian äärelle, mutta nykyisin ne hakeutuvat sinne, missä on koulutettua työvoimaa.

Aiheesta väitöskirjaa valmisteleva Kiuru on löytänyt pääkaupunkiseudulta menestyvien alueiden ketjuja.

–Innovaatio-hevosenkenkä sijoittuu Seurasaarenselän ympärille ulottuen Etelä-Helsingistä Sörnäisten, Pasilan ja Pitäjänmäen kautta Leppävaaraan ja Otaniemeen.

Innovatiivisuuden aste määritellään tietointensiivisten työpaikkojen, tutkimus- ja kehitystoiminnan ja haettujen patenttien määrällä.

Kiuru suosittaa, ettäkaupungit kaavoittaisivat työpaikkoja alueille, joilla on vain asuntoja ja vastaavasti asuntoja työpaikkakeskittymien liepeille.

–Vähän pelottaa, miten käy esimerkiksi Jätkäsaaren kanssa, kun sinne näyttää keskittyvän vain asumista, hän pohtii.

–Vastaavasti Vantaalla lentokentän alueelle kannattaisi rakentaa niin paljon asuntoja kuin mahdollista.

Hyvänä esimerkkinä Kiuru pitää Myllypuroa, jossa asuinrakentamista on tiivistetty, ja jonne rakennetaan ammattikorkeakoulu Metropolian suurinta kampusta.

Nousupotentiaalia Kiuru näkee itäisessä Espoossa kaupunkiradan ja länsimetron varrella, Vantaan Jokiniemessä ja Helsingin kantakaupungin laajennuksissa.

Kiuru uskoo, että myös liikenneyhteyksillä on merkitystä alueiden innovatiivisuuden kasvulle, vaikkei siitä vielä olekaan tutkimustietoa.

–Kehärata, länsimetro ja raidejokeri ovat lupaavia investointeja.

Ennen ajateltiin, että täydennysrakentaminen kohentaa asuinalueita. Nyt on Kiurun mukaan huomattu, että myös viereen rakentaminen nostaa vanhan alueen statusta.

–Espoossa Etelä-Leppävaaran rakentaminen nosti Pohjois-Leppävaaraa ja Helsingissä Herttoniemenranta vanhaa Herttoniemeä.

Taantuvien lähiöiden statusta voisi nostaa täydennysrakentamalla.

Tiivistäminen ei ole enää kirosana asukkaille, jotka ovat alkaneet arvostaa kaupunkimaista ympäristöä.

–Kun espoolaisten asumistoiveita kartoitettiin, kaupunkimaisen ympäristön suosio tuplaantui 25:stä 50 prosenttiyksikköön kymmenessä vuodessa.

–Yhä suurempi osa arvostaa hyviä liikenneyhteyksiä ja palveluja enemmän kuin asuinalueiden väljyyttä, Kiuru näkee.

Aiheeseen liittyvää

  1. Lähiön asuntohinnat jopa 7000 e/neliö – "Kuuma vyöhyke on 500 metriä asemalta" 22.4.2016 14:46

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut