Helsingin ravintolajätti muistuttaa Tallinnan 2+2-mallista – ”Meillä on valmius avata terassit heti”
Korona: Ravintolajätti Nohon toimitusjohtaja Aku Vikström uskoo suomalaisiin.
– Valmistaudumme asteittaiseen koronarajoitusten purkuun niin, että meillä on täysi valmius avata kaikki kesäterassit riittävillä pöytien ja tuolien etäisyyksillä toisistaan.
Näin sanoo Suomen suurimman ravintolyhtiön, pörssiyhtö NoHo:n toimitusjohtaja Aku Vikström.
Esimerkiksi Tallinnassa terassit ovat jo nyt auki 2+2-periaatteella. Kaksi per pöytä ja pöytien väli kaksi metriä.
Vikströmin mukaan tilanne ei palaa heti koronan jälkeen entiselleen.
– Ihmisten käyttäytyminen muuttuu joksikin aikaa. Jos katsotaan pidemmälle, eiköhän viimeistään siinä vaiheessa, kun rokote on keksitty ja virus nujerrettu, ihmisten perustarve elämyksiin, viihteeseen ja sosiaalisiin tapahtumiin palaudu ennalleen.
Vappu ja äitienpäivä ovat perinteisesti olleet parasta aikaa ravintoloille. Hän ei jaksa murehtia niiden menettämistä.
– Tässä on jo nyt syntynyt niin iso lovi, ettei yksittäisen juhlapäivän merkitys muuta tilannetta oleellisesti, kuuluu karu arvio.
Helsinkiläisbaari aikoo myydä olutta laimennuskikalla – Valvira: "Vaikuttaa ongelmalliselta"
Tuleeko Suomesta entistä enemmän pikaruokamaa? Käykö niin kuin pariisilaiset pelkäävät, että bistrojen tilalle tulee kansainvälisiä ketjuja?
– Niin ranskalaiset kuin suomalaisetkin asiakkaat haluavat ravintolakokemuksiltaan vaihtelua tilanteesta riippuen. Uskon, että illallinen Savoyssa on edelleen relevantti tapa viettää erityistä iltaa. Yhtälailla kysyntää löytyy tiistai-illan nopeaan ateriaan Friends & Burgerissa.
– Eri asia on sitten talouden syklit. Jos ajaudumme kriisin myötä pidempään lamaan, ja ostovoima on tiukilla, niissä olosuhteissa tyypillisesti pikaruokamarkkina kasvaa.
Hän ei usko, että korona on yökerhojen loppu, mutta yöelämän pirstoutuminen jatkuu.
– Tämä trendi on suurkaupungeissa ollut jo pidempään. Yö- ja viihdemarkkina pirstaloituu, mutta yökerhoillakin on jatkossa kysyntää. Silloin tärkeää on olla se kaupungin ykkös- tai kakkosyökerho – kaupungin koosta riippuen.
Mikä on sitten niin suomalaista, että se kestää koronan?
– Ensimmäisenä minulle tulee mieleen yli 80-vuotiaat ravintolat, kuten Elite ja Savoy, jotka ovat kestäneet sodat ja aiemmat lamatkin. Ravintolakäyttäytymisestä uskon, että suomalaiset istuvat jatkossakin kantaravintoloissaan, laulavat karaokea ja menevät kannustamaan Leijonia ja Huuhkajia ravintolan TV:n ääreen.
Sitten Vikströmillä on vakavaa asiaa, mullistavaa suorastaan, jos ajatellaan aikaa ennen koronaa:
– Kriisin jälkeen olemme valitettavasti siinä tilanteessa, että Suomessa on noin yleensä enemmän halukkaita työntekijöitä kuin työpaikkoja. Meidän pitää toimialana tehdä määrätietoista työtä sen eteen, että saamme nostettua ravintola-alan työntekijöiden palkkoja. Se vaatii kuitenkin tuekseen kasvua ja valtiolta verohuojennuksia.
Ei pahaa, ettei jotain hyvää:
– Tämä kriisi on iskenyt ravintola-alaan kovemmin kuin moneen muuhun. Jos jotain positiivista tästäkin hakee, niin se on myös yhdistänyt toimijoita. Se on luonut yhteenkuuluvuden tunteen niin työnantajien MaRan kuin työntekijöiden PAM:in ja vuokralaisten ja suurimman osan vuokranantajien välillä. Näistä lähtökohdista uskon, että ravintola-alalle syntyy tulevaisuudessa paljon hyvää, Vikström sanoo.
Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.
