Helsinki jatkaa yli 600 miljoonaa euroa maksavassa tietojärjestelmähankkeessa, vaikka Espoo ja Keusote jo lähtivät – "Yhteinen ratkaisu olisi ollut tärkeä"

Sairaanhoitopiiri: "Kaikki hyödyt eivät toteudu täysimääräisesti."

Apotin käyttöönotto on mittava uudistus, joka edellyttää henkilöstön koulutusta uusiin toimintatapoihin. Jouko Tuomas-Kettunen
Jukka Hämäläinen

Jukka Hämäläinen

Espoo ja Keski-Uudenmaan Keusote ovat jäämässä terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin ulkopuolelle. Apotin käyttöönottoa jatkavat Helsinki, Vantaa ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus.

Tosin Helsinki on lykännyt Apotin käyttöönottoa koronaepidemian takia. Viimeksi käyttöönottoa on lykätty lokakuusta kevääseen 2021.

Helsingin valtuuston puheenjohtaja, vihreiden Otso Kivekäs on suhtautunut Apottiin kriittisesti pitkin matkaa. Vuonna 2015 hän kirjoitti blogissaan, että kannattaa Apotti-hankkeen jatkamista lähinnä siksi, että sen keskeyttäminen on huonompi vaihtoehto.

Otso Kivekäs, millaisia ajatuksia Apotti herättää tällä hetkellä?

– Juuri nyt Helsingin pitää ratkaista koronakriisiä. Siksi tietojärjestelmäuudistusta on lykätty eikä käyttöönottoja tehdä. Mutta koska järjestelmä on hankittu, se pyritään saamaan käyttöön ja toimivaksi heti, kun se on mahdollista.

Apotti sinänsä ei ole Kivekkään mukaan ongelma, vaan se, että muutamalle järjestelmätoimittajalle on muodostunut monopoliasema.

– Asiakkaat ovat olleet riippuvaisia. Toivottavasti jatkossa päästäisiin vapaammiksi niin, että järjestelmiä voisi hankkia eri puolilta.

Toinen ongelma Apotin suhteen on terveydenhuollon organisaatio, joka tulee muuttumaan. Kukaan ei vielä tiedä, miten tulevat soten itsehallintoalueet toimivat yhteen järjestelmien kanssa.

Apotin ulkopuolelle jääneet rintamakarkurit ovatkin vedonneet juuri sote-ratkaisun odottamiseen, kalliisiin kustannuksiin ja Apotin saamaan kielteiseen julkisuuteen. Viime syksynä uutisoitiin Apotti-hankkeen kokonaiskustannusten paisuvan yli 600 miljoonaan euroon.

Espoon ja Keusoten päätös jättäytyä erilleen ei Kivekkään mielestä ainakaan helpota tilannetta.

– Aina on monimutkaisempaa, kun asioita tehdään eri tavoin. Tajuan kyllä, että kaupunkien sitoutuminen on tässä vaiheessa haastavaa, mutta jälkikäteen tilanne voi olla vieläkin monimutkaisempi.

Yhteinen potilastietojärjestelmä olisi ainoa järkevä vaihtoehto Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen kannalta. Tätä mieltä on myös Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen.

– On iso pettymys, että Espoo että Keusote eivät lähde mukaan Apottiin. Kaikki Apotin hyödyt eivät toteudu täysimääräisesti, kun perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa tullaan joissakin kunnissa jatkossakin käyttämään eri järjestelmiä, Tuominen kritisoi.

Apotin ottivat ensimmäisinä käyttöön Vantaa ja Husin Peijaksen sairaala.

Helmikuussa Apotti laajeni Husissa Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueille, Jorvin sairaalaan, Naistentautien ja synnytyksien sekä Psykiatrian tulosyksiköihin.

Apotin kantavana ajatuksena on yhdistää perus- ja erikoissairaanhoidon tiedot yhteen järjestelmään, jotta yhteistyö hoitoketjussa tiivistyy potilaiden ja asiakkaiden eduksi.

Tällä hetkellä lukuisissa eri järjestelmissä sijaitseva potilastieto lisää sekä Husin että kuntien sote-henkilöstön työmäärää ja hankaloittaa sairaanhoitoa. Tietoa ei voida myöskään täysimääräisesti hyödyntää toiminnan kehittämiseen.

– Kaikki kunnat kamppailevat kustannustehokkuuden ja kansalaisia paremmin palvelevan sote-toiminnan puolesta, ja siinä onnistumiseen tarvitaan ennen kaikkea tietoa. Uudenmaan yhtenäinen ratkaisu olisi ollut tärkeä askel oikeaan suuntaan, Tuominen toteaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut