Ensimmäiset tulokset Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väestötutkimuksesta osoittavat, että hyvin harvalla on muodostunut vasta-aineita uudelle koronavirukselle Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella.
Tutkimuksen päätarkoituksena on selvittää ajantasaisesti, kuinka suurella osuudella väestöstä on koronaviruksen vasta-aineita merkkinä viruksen aiemmasta kohtaamisesta. Lisäksi selvitetään, kuinka pitkään vasta-aineet säilyvät ja antavatko vasta-aineet suojaa vakavalta taudilta. Tutkimus kattaa kaikki ikäryhmät koko Suomessa. Näytteenotto perustuu satunnaisotantaan, kerrotaan THL:n tiedotteessa.
Satunnaisotoksen näytteenotto käynnistyi Husin alueella 9. huhtikuuta ja on nyt laajentunut kaikkien yliopistosairaaloiden alueelle. Otannassa on ollut mukana 18–69-vuotiaita naisia ja miehiä. Tähän mennessä THL:lle on saapunut yli 1 000 näytettä, joista 516 on ehditty tutkia. Seulontatestillä positiivisiksi todettuja näytteitä on 11, joista 9 on tutkittu neutralisaatiotestillä tähän mennessä. Näistä vain yksi näyte on ollut positiivinen.
Kyseisessä satunnaisotostutkimuksessa vasta-aineiden esiintymistä tutkittiin kahdella eri testillä, jotka on kehitetty THL:ssä. Näytteiden seulontaan käytettiin herkkää testiä, joka mittaa, onko näytteessä koronaviruksen sars-cov-2 tunnistavia vasta-aineita. Positiiviset tulokset varmennettiin toisella testillä, joka mittaa vasta-aineiden kykyä neutraloida virusta ja kertoo tiedotteen mukaan hyvin luotettavasti siitä, että näytteessä on juuri uudelle koronavirukselle muodostuneita vasta-aineita. Koronavirustartunnan seurauksena vasta-aineita muodostuu muutaman viikon viiveellä tartunnasta.
– Neutralisaatiotesti mittaa luotettavasti toiminnallisten vasta-aineiden esiintymistä. Nämä vasta-aineet myös todennäköisimmin kertovat ainakin lyhytaikaisen suojaavan immuniteetin muodostumisesta. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan tutkimustietoa siitä, minkälainen immuunivaste tuottaa suojaa, sanoo THL:n erikoistutkija Merit Melin tiedotteessa.
