Koronan eristämät vanhukset kiittävät psykiatri Irina Holmaa yksinkertaisesta ohjeesta – "Ei tarvitse olla korkealentoista"

Irina Holma toimii psykiatrian erikoislääkärinä Husissa ja Aava-lääkäriasemalla. Hän on tehnyt masennustutkimusta vuodesta 2001 ja väitellyt aiheesta vuonna 2013. -
Aapo Siippainen

Aapo Siippainen

Vakavasti masentuneet ihmiset saattavat pärjätä koronakriisin aikaan suhteellisen hyvin, sanoo helsinkiläinen psykiatrian erikoislääkäri Irina Holma.

– Masennukseen liittyy tunne yksin jäämisestä. Nyt masentuneita ihmisiä voi lohduttaa tieto siitä, että kaikilla menee huonosti. Kaikki ovat eristäytyneitä ja jaettu suru on helpompi kestää.

Holmalla on Helsingissä kaksi vastaanottoa. Aava-lääkäriasemalla hän tapaa työikäisiä ihmisiä. Husin geropsykiatrian poliklinikalla taas yli 65-vuotiaita. Hän on päässyt vertaamaan, miten eri tavalla ikäluokat suhtautuvat koronakriisiin.

– Huomaan, esimerkiksi että geropsykiatrian potilailla on enemmän elämänkokemusta, joka auttaa selviämään erilaisista kriiseistä. Kokemukset liittyvät muun muassa sodan jälleenrakennuksen aikaan, pankkikriisiin, lamaan, työttömyyteen ja irtisanomisiin. Ihmiset kertovat nyt enemmän oma-aloitteisesti aikaisemmista kriisikokemuksista ja tragedioista.

Nuori ihminen voi ahdistua, jos hänellä on negatiivinen elämäntapahtuma nyt ensimmäistä kertaa.

– Ahdistus voi nousta epävarmuudesta, joka liittyy esimerkiksi työhön ja huoleen tulevaisuudesta. Nuorella työikäisellä ei ole välttämättä keinoa tilanteesta selviytymiseen.

Ihmiset uskovat tulevaisuuteen ja on syytäkin uskoa.

Iäkkäät ihmiset ovat kiitollisia ohjeista, joka saa heidät pitämään kiinni arjesta ja vuorokausirytmistä.

– Ohje voi olla esimerkiksi päivittäinen liikuntaresepti. Arjesta selviytymisen ei tarvitse olla korkealentoista.

Psykiatri sanoo, että suomalaiset ovat sopeutuneet koronatilanteeseen yllättävän hyvin.

– Elämä jatkuu ja tilanne kehittyy parempaan suuntaan. Ihmiset uskovat tulevaisuuteen, ja on syytäkin uskoa.

Holman mukaan masennuksen hoito on kehittynyt Suomessa paljon.

– En voi kuitenkaan kiistää, etteikö tässä tilanteessa kehittyisi varmasti traumoja. Suomessa traumojen hoito ei ole niin kehittynyttä kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Siellä kriisit sekä Vietnamin ja Irakin kaltaiset sodat ovat tuoneet sovelluksia traumojen hoitoon.

Parhaiten asiat ovat Holman mukaan sellaisilla suomalaisilla, joilla on tukeva terveydenhuolto, kuten työterveys.

– Jos on julkisen terveydenhuollon varassa, täytyy olla oma-aloitteinen. Kaikki eivät siihen pysty. Tämä on toki kiinni myös julkisen terveydenhuollon resursseista.

Työikäisten vastaanotoista Irina Holma pitää nyt noin puolet etänä, iäkkäämpien kohdalla lähes kaikki.

– Nettiterapia onnistuu hyvin Skype-yhteydellä. Jotkut haluavat olla kuitenkin paikanpäällä. Heidän voi olla vaikea ilmaista tunteitaan ilman elekieltä ja inhimillistä läheisyyttä.

Irina Holma julkaisi viime vuonna masennusta ja siitä toipumista käsittelevän Takaisin elämään -kirjan (Minerva).

Riittävä ja laadukas uni on Holman mielestä yksi kirjan tärkeistä ohjeista koronakriisin keskelle.

– Unitutkijoiden mielestä mieliala ja psyykkiset häiriöt ovat yhteydessä nukkumiseen.

– Sanoisin, että lepoon pitää satsata, jos on stressiä. Kun ihminen saa riittävästi syvää unta, elimistö puhdistuu. Se vaikuttaa myös aivoihin, psykiatri Irina Holma sanoo.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut