Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) tuore tutkimus siirtolaiskriisiin liittyvistä turvallisuusuhkista maalaa karua kuvaa nyky-Suomesta ja maanmahdollisesta tulevaisuudesta.
Esiin nostetaanyksityiskohtia maahanmuuttajien turvattomasta arjesta sekä siitä, miten tämä voi heijastua koko yhteiskuntaan.
Samalla tutkijat arvioivat kriittiseen sävyyn Suomen viranomaisten onnistumisia kotouttamisessa.
Mikäli kotouttamisessa ei jatkossa onnistuta, voi turvallisuustilanne heikentyä, kuten Ruotsissa, joissa maahanmuuton negatiiviset kehityskulut ovat Suomea pidemmällä.
– Etelä- ja Keski-Ruotsissa on jo 55 maantieteellistä aluetta, jossa paikallinen rikollisverkosto aiheuttaa merkittävääturvattomuutta heijastuen laajasti eri yhteiskunnan sektoreille, tutkijat kirjoittavat.
Uutta tietoa tutkimus kertoo muun muassa maahanmuuttajaryhmien keskinäisistä vastakkainasetteluista.
Kristityiksi kääntyneet muslimit ovat jopa hengenvaarassa."
Taustakyselyyn osallistuneet asiantuntijat sanovat, että Suomessa kristityiksi kääntyneet muslimit ovat jopa hengenvaarassa ja yhteisöjensä uhkan, syrjinnän ja kiusaamisen kohteena.
Saksassa, missä turvapaikanhakijoiden määrä nousi viime vuonna noin miljoonaan, turvattomuus on ollut ongelmana myös vastaanottokeskuksissa.
Lähi-idästä paenneita jesideitä, kristittyjä ja kristityksi kääntyneitä pahoinpidelty, estetty liikkumasta ja toimimasta yhteisissä keittiötiloissa tai heiltä on edellytetty konservatiivisen islamintulkinnan mukaista tapakulttuuria.
Oma lukunsa on maahanmuuttajatyttöihin ja -naisiin kohdistuva häpeäväkivalta, jota suomalainen oikeusjärjestelmä ei tunnista.
Suomessa ilmenee kuitenkin muun muassa avioliittoon pakottamista sekä vuosittain kymmeniä tapauksia, joissa naisuhria vainotaan tai hänen vapauttaan riistetään.
Tutkimus nostaa esiin myös ns. neitsyystutkimukset, sukuelinten korjaavat leikkaukset sekä silpomisen.
– Suomessa on jo pitkään tehty neitsyystutkimuksia terveysasemilla ja kauneusklinikat myyvät ns. hymenplastiaa, immenkalvon korjaavaa esteettistä kirurgiaa.
Sukuelinten silpomista esiintyy vaihtelevasti. Somalinaisista jopa 70 prosentilla ja kurdinaisista yli 30 prosentilla sukuelin oli tutkimuksen mukaan silvottu.
Viranomaisten järjestämä kotouttaminen on epäonnistunut monilta osin, tutkimus kritisoi.
– Kotouttaminen ja maahanmuuton hallinta on jäänyt paikoin kokeilukulttuuriksi ilman kestäviä vaikutuksia yhteiskunnalliseen turvallisuuteen ja maahanmuuttajien kokemaan turvattomuuteen.
Kyselytutkimusten mukaan esimerkiksi irakilaisista ja venäläisistä yli puolet sanoo, ettei heille lain mukaisesti laadittava kotouttamissuunnitelma ole auttanut työllistymisessä.
Esille nostetaan myös monia jo aiemmin julkisuudessa olleita selvityksiä, jotka kertovat muun muassa maahanmuuttajalasten kouluongelmista, maahanmuuttajien yliedustuksesta rikostilastoissa, työllistymisen haasteista sekä asuinalueiden segregaatiosta.
Tutkimus varoittaa myös, etteivät Euroopan valtiot kestä nykyistä hallitsematonta siirtolaisuutta.
– Pakolaiskriisin osalta pahin skenaario on, jopa kymmenien ellei satojen tuhansien, laittomien maahanmuuttajien pyrkiminen Suomeen. Tällä olisi huomattavia vaikutuksia Suomen turvallisuustilanteeseen, eikä ainoastaan sisäisen turvallisuuden toimijoiden osalta.
Tutkimus on tehty valtioneuvoston kanslian tilauksesta ja sitä on jo ehätetty kritisoida "hallituksen tilaustyöksi".
Tutkijat myöntävät, että valtion käsitys turvallisuudesta ei läheskään aina ole yhteneväinen maahan pyrkivän ihmisen kanssa. Heidän tarkoituksensa on hyvä.
– Pyrkimyksemme on ollut tuoda esiin asioita, ikäviä ja vaikeitakin, joiden huomioiminen on mielestämme tärkeää, jotta yksilö ja yhteiskunta voisivat tuntea olonsa mahdollisimman turvatuiksi ja hyvinvoiviksi, esipuheessa todetaan.
Tutkimuksen ovat tehneet, Kari Laitinen, Pirjo Jukarainen ja Henrik Boberg