Tiesitkö? Julkisella paikalla kuvaaminen ei ole rikos – mutta jaetun kuvan sisältö voi sitä olla

NÄKÖKULMA Kun melkein jokaisen taskussa kulkee kamera, tarvitaan lakipykälien tueksi maalaisjärkeä ja hyviä käytöstapoja.

Kohteen kannalta epäedullisen valokuvan tai videon levittäminen voi olla rikos, jos se antaa kohteen toiminnasta väärän käsityksen tai paljastaa yksityiselämästä sellaista tietoa, jonka levittäminen voi aiheuttaa vahinkoa, kärsimystä ja halveksuntaa, viestintäoikeuden professori muistuttaa. Päivi Tuovinen

Crista Lassfolk-Feodoroff

Kuvittele itsesi tilanteeseen, jossa et halua tulla ikuistetuksi.

Satut olemaan julkisella paikalla ja joku päättää napata sinusta valokuvan. Pian epäedustava kuvasi leviää verkossa ja päätyy suuren yleisön reposteltavaksi.

Oletko joutunut rikoksen uhriksi? Et välttämättä.

Kuvaaminen tai kuvan jakaminen ei välttämättä ole rikos, koska julkisella paikalla kuvaaminen ja kuvien levittäminen ovatosa perustuslaillista sananvapautta. Kuvan levittäminen voi kuitenkin täyttää usean eri rikoksen tunnusmerkit.

–Kuvan jakaminen voi loukata kohteen kunniaa tai yksityisyyttä niin, että se on lain mukaan rangaistava teko, viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari muistuttaa.

Lain mukaan kuvaaminen on lähtökohtaisesti sallittua, jollei sitä ole erikseen kielletty. Kiellettyä kuvaaminen on esimerkiksi kotirauhan suojaamissa paikoissa, kuten toisen kodissa tai rappukäytävässä.

Lähtökohtaisesti on hyvien tapojen mukaista varmistua siitä, ettei kuvan julkaiseminen ei ole tunnistettavissa oleville ihmisille ongelma."

Viestintäoikeuden professori painottaa, että kuvan levittäminen on asia erikseen.

Kohteen kannalta epäedullisen valokuvan tai videon levittäminen voi olla rikos, jos se antaa kohteen toiminnasta väärän käsityksen tai paljastaa yksityiselämästä sellaista tietoa, jonka levittäminen voi aiheuttaa vahinkoa, kärsimystä ja halveksuntaa.

Professori peräänkuuluttaa hyviä tapoja ja kehottaa kuvaajia miettimään asioita maalaisjärjellä.

–On hyvä miettiä, haluaisiko nähdä itsestään samanlaisen kuvan julkisuudessa.

Viattomankin kuvan jakaminen saattaa aiheuttaa harmia, jos sen julkinen levittäminen ei ole kohteen oma päätös.

Korpisaari mainitsee esimerkkinä ystävän tai sukulaisen, joka ei itse julkaise kuvia lapsistaan tai kodistaan.

–Silloin hän ei todennäköisesti halua muidenkaan niitä julkaisevan, professori sanoo.

–Lähtökohtaisesti on hyvien tapojen mukaista varmistua siitä, ettei kuvan julkaiseminen ei ole tunnistettavissa oleville ihmisille ongelma.

Professori muistuttaa, että yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista toki voi levittää kuvia vapaammin.

Korjaus 17.1. klo 15:49:Muokattu virke"Kuva voi kuitenkin täyttää usean eri rikoksen tunnusmerkit" muotoon "Kuvan levittäminen voi kuitenkin täyttää usean eri rikoksen tunnusmerkit". Sana levittäminen oli pudonnut toimituksen ensimmäisestä versiosta pois. Pahoittelemme virhettä.

Päivi Korpisaari

Oikeustieteen tohtori, varatuomari.

Saanut kannanotoistaan mediatohtori-lempinimen.

Teki lisensiaattityön aiheesta Päätoimittajan ja toimittajan vahingonkorvausvastuu.

Väitöskirjan aiheena oli Sananvapaus ja yksilönsuoja – Lehtiartikkelin aiheuttaman kärsimyksen korvaaminen.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut