Helsinki sallii työntekijöiden kasvohunnut – Göteborgissa niqabista syntyi riita

USKONTO Ruotsissa pohditaan, haittaako lastentarhanopettajan kasvot peittävä huntu lapsen ja kasvattajan välistä kommunikointia.

Niqab, eli kasvohuntu, paljastaa kasvoista vain silmät. Kuva on Jemenistä. matti marjamäki

arja-riikka.nikkila@media.fi

Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen työntekijät tai opettajat voivat periaatteessa käyttää halutessaan niqab-huivia.

Niqab, eli kasvohuntu, on musliminaisten käyttämä, kasvot miltei kokonaan peittävä vaate, jossa on aukko silmille.

Ruotsissa aiheesta nousi joulukuussa pienimuotoinen kohu, kun Göteborgin kaupunki ilmoitti, ettei niqabin käyttö ole sopivaa esikoulun henkilöstölle.

Perusteluna oli muun muassa se, että kasvohunnun käyttö voi haitata lapsen ja työntekijän välistä vuorovaikutusta.

Helsingissä työntekijöitä ei ole jouduttu asiasta ohjeistamaan.

– Silloin, kun työhön kuuluu tietyt työvaatteet hygienian tai työturvallisuuden takia, kaikkien täytyy pitää niitä. Tämä koskee esimerkiksi sairaala-, keittiö- ja puistotyöntekijöitä sekä siivoojia. Muuten emme puutu ihmisten työvaatteisiin, sanoo Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja Marju Pohjaniemi

Pohjaniemen mukaan linjaus on ollut sama jo vuosia.

Göteborgissa kasvohuntukiellosta valitettiin myöhemmin Ruotsin syrjintäasiamiehelle.

Nainen kertoi käyttäneensä niqabia vain ulkona ja silloin, kun tiesi kohtaavansa työpaikalla miehiä, esimerkiksi lastaan esikoulusta hakevan isän.

Aiheesta uutisoi Göteborgs Posten

Pohjaniemen tietoon ei ole tullut tapauksia, joissa musliminaisten huivin käyttö olisi aiheuttanut ongelmia Helsingin kaupungin työpaikoilla.

Helsingin kaupungin työntekijöistä 14 prosenttia puhuu äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.

Suomessa yhdenvertaisuusvaltuutetun (entinen vähemmistövaltuutettu) toimistoon on tullut vuoden sisällä kaksi yhteydenottoa musliminaisten huiveista.

Ensimmäisessä tapauksessa huivi oli tarkastettu ylioppilaskirjoitusten yhteydessä mahdollisen vilpin varalta.

Toisessa ammatillisen oppilaitoksen opiskelijaa oli kielletty käyttämästä huivia. Kumpikaan tapauksista ei johtanut jatkotoimiin.

Yksittäiset työsyrjintätapaukset eivät kuulu yhdenvertaisuusvaltuutetun toimialaan, vaan valvova viranomainen niissä on aluehallintovirasto (AVI).

Uskontoon liittyvän vaatetuksen käytöstä suomalaisilla työpaikoilla on keskusteltu toistaiseksi vähän.

Vuonna 2013 julkisuuteen nousi sikhiläinen linja-autonkuljettaja, jolta työnantaja oli kieltänyt turbaanin käytön.

AVI:n työsuojelun vastuualue linjasi tuolloin, että turbaanikielto oli yhdenvertaisuuslain mukaista syrjintää, koska työntekijän edellytettiin toimivan uskontonsa vastaisesti.

Työnantaja ei avin mukaan pystynyt myöskään osoittamaan, että turbaanilla olisi merkitystä työturvallisuudelle.

Autoliikenteen työnantajaliitto (ALT) ja Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) sopivat myöhemmin, että turbaani kuuluu sikhimiehen työasuun, jos hän näin haluaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.