Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Perustulokokeilun työllisyysvaikutukset jäivät vaisuiksi, mutta osallistujien hyvinvointi koheni

Perustulo ei parantanut merkittävästi perustulokokeiluun osallistuneiden työllisyyttä, selviää loppuraportista.

– Työllisyysvaikutukset jäivät melko vaisuiksi, sanoi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Kari Hämäläinen julkistustilaisuudessa.

Kokeilun ensimmäisenä vuotena työllisyysvaikutuksia ei havaittu, mutta toisena vuotena koeryhmän työllisyys nousi pari prosenttiyksikköä verrokkiryhmän työllisyyden yläpuolelle.

Työllisyys parani toisena vuotena 6,63 päivällä ja perustuloa saaneet olivat töissä keskimäärin 78 päivää vuoden aikana.

Tulosten tulkintaa kuitenkin haittaa se, että toisena vuotena tuli voimaan myös aktiivimalli.

– Emme pysty erottamaan toisen vuoden perustulokokeilun vaikutusta aktiivimallin vaikutuksista, Hämäläinen kertoi.

Hämäläisen mukaan perustulokokeilua ei voi yleistää koskemaan tilannetta, jossa kaikki suomalaiset saisivat perustuloa. Tämä johtuu siitä, että kokeilussa oli mukana vain rajattu ryhmä eli Kelan tukea saavia työttömiä. Kokeilussa perustuloa ei myöskään verotettu, toisin kuin todellisuudessa tehtäisiin.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että kokeilussa mukana olleet halusivat osallistua työvoimahallinnon toimiin, vaikka heidän ei tarvinnut. Näitä toimia ovat muun muassa työvoimakoulutus, tuettu palkkatyö ja samalla myös niihin liittyvät te-toimiston haastattelut.

Vaikka työllisyysvaikutukset jäivät vaisuiksi, perustulokokeilu lisäsi kuitenkin koettua hyvinvointia.

Juuri ennen kokeilun päättymistä tehdyn kyselyn mukaan perustulon saajat kokivat hyvinvointinsa paremmaksi kuin vertailuryhmän vastaajat.

He olivat tyytyväisempiä elämäänsä ja kokivat vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta, masennusta, alakuloa ja yksinäisyyttä. Lisäksi he arvioivat kognitiivisen toimintakykynsä eli muistinsa, oppimisensa ja keskittymiskykynsä paremmaksi.

– Perustuloa saaneet vastaajat kokivat myös toimeentulonsa ja taloudellisen hyvinvointinsa paremmaksi kuin vertailuryhmässä. Heistä useammat kokivat hallitsevansa taloutensa hyvin ja että heillä oli taloudellinen hätävara, kertoo tiedotteessa tutkimusryhmän päällikkö Minna Ylikännö Kelasta.

Tutkimusta varten myös haastateltiin 81:tä perustulon saajaa.

Osa haastateltavista kertoi perustulokokeilun vaikuttaneen työllistymiseen selvästi, kun taas osa kuvasi vaikutukset vähäisiksi. Myös haastateltavien erilaiset kokeilua edeltäneet lähtökohdat vaikuttivat työllistymiseen.

– Perustulo näyttää lisänneen aktiivisuutta eri muodoissa niillä, jotka olivat aktiivisia jo aikaisemminkin. Sen sijaan niillä, joiden elämäntilanne oli ennen kokeilua haastava, perustulo ei näytä poistaneen ongelmia, arvioi tiedotteessa professori Helena Blomberg-Kroll Helsingin yliopistosta.

Lue koko raportti: www.kela.fi/perustulokokeilu .