Koronakriisityöryhmä: Yrityksiä tuettava nykyistä laajemmin, tulevaisuudessa tarvitaan veronkiristyksiä – "Kutsumme tätä kipupaketiksi siksi, että kyse on isoista leikkauksista ja isoista veronkiristyksistä"

Korona on muun muassa sulkenut ravitsemisliikkeet. Pekka Kimpanpää/Arkisto

Minna Harmaala

Koronakriisin taloudellisia vaikutuksia selvittänyt työryhmä näkee, että korona syöksee Suomen talouden syvään taantumaan pitkäksi aikaa.

– Jos toimia ei saada tehtyä, meillä on edessä uusi "menetetty vuosikymmen", sanoi työryhmän johtaja, työelämäprofessori Vesa Vihriälä parhaillaan menossa olevassa tiedotustilaisuudessa.

Työryhmä luovutti arviointiraporttinsa työ- ja elinkeinoministeriölle ja valtionvarainministeriölle tänään 8. toukokuuta.

Selvitysryhmä esittelee raportissaan kolmivaiheisen talousstrategian koronakriisiin.

Ensin on vähennettävä rajoitustoimista ja pelosta aiheutuvia välittömiä haittoja ennen kaikkea yrityssektorin toimintakyvylle. Ryhmä korostaa, että rajoitusten poiston on tapahduttava turvallisesti.

Seuraavaksi tarvitaan tuntuvaa elvytystä.

Suomi on toimiva yhteiskunta.

Työelämäprofessori Vesa Vihriälä

Kun talous on palautunut kasvuun, talouden vaurioita tulee korjata ja julkinen talous vakauttaa sopeuttamalla.

Jo toteutetut yritysten tukitoimet ovat selvitysryhmän mielestä olleet hyödyllisiä, mutta ne eivät riitä.

Raportin mukaan tarvitaan yleisempi järjestelmä, joka tukee nopeasti kaikkien toimialojen yritysten kannattavuutta.

Jos kriisi pitkittyy, kaikkien yritysten tukemiseen ei työryhmän mukaan kuitenkaan ole varaa. Tällöin on oltava valikoivampi ja keskityttävä kaikkein arvokkaimpien yrityssektorin osien toimintakyvyn säilyttämiseen.

Kun rajoituksista päästään eroon, talous tarvitsee raportin mukaan elvytysruiskeen.

Sen mukaan vuoden 2021 budjetin tulisi olla tuntuvasti elvyttävä. Joitakin elvytystoimia voi harkita jo loppukesällä, jos rajoitusten poistamisessa on edetty riittävästi.

Työryhmä näkee, että perusteita esimerkiksi yleiselle verotuksen keventämiselle tai tulonsiirtojen ja etuuksien lisäämiselle ei ole.

Elvytyksen jälkeen seuraavasta sopeutusvaiheesta työryhmä ennakoi kovaa.

– Kutsumme tätä kipupaketiksi siksi, että kyse on isoista leikkauksista ja isoista veronkiristyksistä, sanoi Vesa Vihriälä tiedotustilaisuudessa.

Sopeutustarpeen suuruus on epävarma, mutta jos talouden rakenteet eivät muutu, sen minimisuuruusluokka on 3–4 prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt).

Työryhmän mielestä sopeutumistarve on niin suuri, että tarvitaan kaikkia keinoja: menojen leikkauksia, verotuksen kiristämistä ja kasvua tukevaa rakennepolitiikkaa.

Sopeutustarvetta voidaan kuitenkin vähentää, jos työllisyysastetta, tuottavuutta ja erityisesti julkisesti rahoitetun palvelutuotannon tehokkuutta kyetään nostamaan.

Työryhmän mielestä yksi sopeutuksen tärkeä tavoite on valtion velkaantumiskierteen katkaiseminen.

Vaikka tulossa on kovia aikoja, työryhmä on luottavainen.

– Suomi on toimiva yhteiskunta ja kyennyt päätöksentekoon läpi historian, Vesa Vihriälä sanoi.

Selvitysryhmään kuuluivat Vihriälän lisäksi professori Bengt Holmström ja professori Roope Uusitalo sekä VTT Sixten Korkman.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.