Äippä, äiskä, mutsi, mude. Rakkaalla äidillä on monta nimeä.
Tilastokeskus kokosi äitienpäivän kunniaksi tilastotietoja äideistä. Tilastodatasta ilmenee muun muassa se, että Suomessa oli viime vuonna 1 587 700 äitiä eli naista, joilla on biologisia tai adoptoituja lapsia. Eniten oli kahden lapsen äitejä, yhteensä 660 079. Kymmenellä prosentilla äideistä on neljä lasta tai enemmän.
Äitiyden herkkua sai viime vuonna maistaa ensi kertaa äidiksi tulleet 19 201 naista. Yhteensä 65,8 prosentille 15–84-vuotiaista naisista on syntynyt lapsia.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa syntyi viime vuonna yhteensä 45 613 lasta, joista 22 427 oli tyttöjä ja 23 186 poikia. Eniten lapsia syntyi heinäkuussa (4 128 lasta). Naisten ikä ensimmäisen lapsen syntyessä oli viime vuonna keskimäärin 29,6 vuotta, kun kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli 31,2 vuotta. Viime vuonna äiti oli yleisimmin 30–34-vuotias lapsen syntyessä. Yli 44-vuotiaille äideille syntyi yhteensä 160 lasta.
Syntyvyys laski yhdeksäntenä vuonna peräkkäin, ja syntyvien lasten määrä naista kohti oli vuonna 2019 kaikkien aikojen matalin. Vuonna 2018 Suomeen adoptoitiin 95 ulkomailla syntynyttä lasta, joista 83 oli alle 18-vuotiaita.
Kaikista synnyttäjistä yli 35-vuotiaita oli Suomessa lähes 24 prosenttia, mikä on Pohjoismaiden korkein osuus. Keisarileikkausten osuus kaikista synnytyksistä Suomessa oli noin 17 prosenttia vuonna 2018, kun ensisynnyttäjillä niiden osuus oli lähes 22 prosenttia. Keisarileikkaukset ovat yleistyneet kaikissa Pohjoismaissa viimeisten vuosikymmenen aikana.
20–59-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli vuonna 2018 keskimäärin 78 prosenttia. Lapsiperheiden äitien työllisyysaste oli 77 prosenttia, siinä missä lapsettomien naisten työllisyysaste oli 79 prosenttia. Kouluikäisten lasten äideistä työllisiä oli 89 prosenttia, kertovat tilastot.
Pienten lasten kotihoito on Suomessa varsin suosittua. Vuonna 2018 kotihoidon tukea sai 88 849 äitiä. Vuoden 2018 työolotutkimuksen mukaan lähes kaikki (94 prosenttia) naiset, joilla oli kotitaloudessa asuvia alle 18-vuotiaita lapsia, olivat olleet pois työelämästä lasten hoidon vuoksi.
Koronavirusepidemia on vaikuttanut myös raskaana olevien ja synnyttäjien tilanteeseen. Synnytyssairaalat ovat rajoittaneet tukihenkilöiden pääsyä äitiyspoliklinikkakäynneille, synnytyksiin ja lapsivuodeosastoille. Osa äitiysneuvoloista on rajoittanut puolison osallistumista neuvolakäynneille. Perhe- ja synnytysvalmennukset on siirretty verkkoon.
Tämänhetkisten tietojen valossa näyttää siltä, että naisilla on miehiä pienempi riski sairastua koronavirukseen, eikä raskaana olevilla ole todettu suurempaa riskiä saada vakavaa koronavirustautia kuin muilla samanikäisillä naisilla. Ei ole myöskään näyttöä siitä, että koronavirusinfektion sairastaminen loppuraskauden aikana johtaisi vakaviin seurauksiin.