Asematunnelin imago voisi parantua myönteisen ajanvieton lisäämisellä – Selvitys: maanalaisen Helsingin laajentamisessa ensisijaista on laatutason nosto

Keskustan maanalaisia yhteyksiä pidettiin selvityksessä osin vaikeasti hahmottuvina. arkisto/Jussi Vehkasalo
Kaisa Paastela

Kaisa Paastela

Maanalaisen Helsingin laajentumissuunta keskustassa voisi olla Rautatientorin suunta ja lisäksi pitää huomioida mahdollisten uusien juna-asemien, kuten Pisararadan asemien tai metroasemien uusien sisäänkäyntien ympäristöt.

Näin todetaan Helsingin maanalaisen kävely-ympäristön selvityksessä, joka on tehty osaksi Helsingin maanalaisen asemakaavan valmistelua.

Maanalainen yleiskaava on kaupungin strateginen suunnitelma, jolla varataan maanalaiset tilat kaupungin elintärkeisiin toimintoihin sekä liikenteelle pitkällä aikatähtäimellä. Maanalainen yleiskaava mahdollistaa osaltaan kaupunkirakenteen tiivistämisen ja viihtyisän ympäristön maan päällä.

Kävely-ympäristön selvityksessä tehtiin myös kenttätutkimuksia viime vuoden keväällä ja kesällä niissä paikoissa, joissa Helsingissä liikkuu isoimmat ihmisvirrat.

Esimerkiksi asematunnelin itäpäädyn havaittiin olevan keskeisestä sijainnistaan huolimatta lähes aina tyhjä ihmisistä ja kaikesta huomaa, että se on sivussa. Sen itäiset uloskäynnit ovat myös vähällä käytöllä, käytössä kuluneita ja usein likaisia tai epäsiistejä.

– Käytön määrän lisääminen edellyttäisi isoa parannusta, esimerkiksi, että asematunneli yhdistetään Rautatientorin bussilaitureihin, selvityksessä mainitaan.

Kompassiaukio arvioitiin vilkkautensa vuoksi turvallisen tuntuiseksi, mutta samalla ahtaaksi ruuhka-aikoina, jolloin liukuportaisiin syntyy pullonkauloja.

Kompassiaukion istumapaikat ovat ahkerassa käytössä, mutta ihmiset kohtaavat toisiaan eniten, joko suunnitellusti tai sattumalta, asematunnelin itätasanteelta, josta puolestaan istumapaikat puuttuvat.

Havainnekuva siitä, mitä maanalaisen kävelykeskustan laajentaminen voisi tarkoittaa. Helsingin kaupungin materiaalia

Arvioiduista maanalaisista tiloista parhaimman arvosanan sai siisteydestä kehuttu Forumin–Kampin yhdyskäytävä, sekä Yliopiston metroaseman käytävä Kaisaniemessä, josta todettiin ”vilkas mutta tunnelmaltaan ja äänimaisemaltaan rauhallinen, monipuoliset palvelut. Opintoputkessa muusikoiden jo perinteinen esiintymispaikka.”

Lopputulemana selvitys päätyi siihen, että rauhattoman maineessa olevan asematunnelin imagotyö voisi hyötyä tilojen sosiaalisuuden vahvistamisesta esimerkiksi oleskelua tukevia rakenteita lisäämällä. Positiivisen viipymisen lisääntyminen voisi vaikuttaa merkittävästi ympäristön koettuun turvallisuuteen.

Nykyiset maanalaiset tilat eivät tarjoa juuri lainkaan sosiaaliseen seurusteluun tai levähtämiseen luontevia paikkoja. Suurin osa ihmisistä kulkee vain nopeasti tilojen läpi. Lisäksi valaistusta voisi muuttaa kylmistä loisteputkista lämpimämmäksi ja kutsuvammaksi, ja tilojen puhtaanapitoa parantaa.

Kehityskohteita ovat myös esteettömyyden parantaminen sekä opasteiden selkeyttäminen.

Selvityksen mukaan maanalaista ydinaluetta Rautatieaseman ja asematunnelin ympärillä voitaisiin laajentaa useisiin suuntiin noin 250 metrin säteellä ympärivuotisten yhteyksien parantamiseksi ja uusien tilojen, kuten kauppojen, mahdollistamiseksi.

Laajentamisen strategiassa pitäisi kuitenkin ensisijaisesti taata myös olemassaolevien tilojen laadun nosto. Sitä tulisi kohentaa kaikissa suunnissa siten, että korkein laatu löytyy Rautatieaseman välittömässä ympäristössä.

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee maanalaisen yleiskaavan luonnosta tiistaina.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut