Kotitekoiset kangasmaskit eivät suojaa koronavirustartunnalta, mutta ne voivat suojata muita pisaratartunnalta, selvisi VTT:n tänään julkaistussa tutkimuksessa.
Kankainen suu-nenäsuojus suodatti tutkimuksessa vain 20–45 prosenttia hiukkasista, sataprosenttinen polyesteri enemmän kuin sataprosenttinen puuvilla. VTT:n mukaan puuvillainenkin maski kuitenkin auttaa estämään mahdollisesti koronavirusta sisältävien pisaroiden päätymistä kanssaihmisten limakalvoille.
Tutkimusprofessori Ali Harlin sanoi hetki sitten päättyneessä tiedotustilaisuudessa kannattavansa maskien käyttöä julkisilla paikoilla.
– Arvio on, että jos kangasmaskia käyttäisi yli puolet väestöstä, sillä olisi jo vaikutusta tartuttavuuskertoimeen. Sitä saataisiin alennettua noin yhden R0-yksikön verran. Jos koronaviruksen tämänhetkinen tartuttavuusluku on 2,4 ja arvolla 1 pandemia lähtee hiipumaan, 50 prosentin kasvomaskin käytöllä saataisiin luku alennettua jo tasolle 1,5. Eli se ei ole täydellinen ratkaisu, mutta edistää muiden keinojen onnistumismahdollisuutta.
Harlin ei kuitenkaan pidä hyvänä ajatuksena, että maskin käyttö olisi pakollista, sillä se hankaloittaa esimerkiksi hengitystie- tai sydänongelmista kärsivien oloa. Harlin ei pidä tarkoituksenmukaisena, että kaikki suomalaiset ryhtyisivät käyttämään yhtä hyvin suodattavia suojaimia kuin terveydenhuollon työntekijät.
– Opelillakin pääsee, ei tarvitse aina olla mersu.
VTT:n tutkimuksessa selvisi myös, että kangasmaski keräsi jo tunnin käyttöajan aikana hengitysilmasta huomattavan määrän mikrobeja. Myös teho vähentyy maskin kostuessa. Siksi maski pitäisi vaihtaa puhtaaseen mielellään puolen tunnin välein. Viimeistään maski pitäisi vaihtaa tunnin päästä käyttöönotosta.
– Siinä keritään ehkä käymään kaupassa tai menemään bussilla töihin. Koko päivän kestävä käyttö ei ole suositeltavaa, Harlin sanoi.
Este suun edessä vähentää merkittävästi pisaratartuntoja, selvisi erikoistutkija Aku Karvisen esityksestä. VTT on mallintanut pisaroiden ja aerosolien eli pisaroista ilmaan jäävien kuivien osasten leviämistä tilassa.
VTT:n mallinnuksesta selviää, että jos köhäisee suoraan ilmaan, 1,5 metrinkään väli ei riitä suojaamaan kanssaihmisiä pisaratartunnalta. Pisarat putoavat maahan sekunneissa, mutta vielä puoli minuuttia myöhemmin ilmassa leijailee aerosolipartikkeleita.
– Mikäli aerosolitartunta osoittautuu tartuntamalliksi, myös aika ratkaisee eikä vain etäisyys, Karvinen huomautti.
Mallinnuksesta selviää myös, että suojaimen tai maskin teho on huomattavasti suurempi yskäisijän kuin kanssaihmisen suun edessä.
– Se johtuu siitä, että pisarat ovat siellä isompia. Jos siellä saadaan pisaroiden nopeutta hidastettua, pisarat eivät lennä niin kauas, jolloin etäisyyttä voidaan vähentää tai tilanne on turvallisempi, Karvinen sanoi.
Jos maskia ei ole, suu pitää yskiessä peittää jollain muulla. Karvisen mukaan jopa huono T-paita auttaa.
– Jos yskäisette, yskäiskää käsivarteen. Ei käteen, koska sitten siirrätte niitä muihin pintoihin.
Pisaroita pääsee ilmaan jo puhuessa ja hieman enemmän laulaessa, mutta huomattavan vähemmän kuin yskäistessä. Aivastaminen on Karvisen mukaan vielä tehokkaampi viruksen levittäjä kuin yskäisy.
Maskitutkimuksessa VTT tarkasteli nyt nimenomaan kotitekoisia kangasmaskeja, joten asiantuntijat ryhtyivät ompeluhommiin.
Valmistuksessa toimittiin Ali Harlinin mukaan marttojen ohjeilla, koska ne ovat hänen mukaansa tämänhetkisistä ohjeista parhaat. Ompelussa ei käytetty nuppineuloja, jotta maskeihin ei tulisi ylimääräisiä reikiä.
Maskeja ommeltiin neljä erilaista, kaksi puuvillaista ja kaksi polyesteristä. Malleista Harlin pitää niin sanottua kirurgimallia parempana kuin kuppimaista, koska sitä on helpompi käyttää hygieenisesti.
Maskia pitäisi myös pestä ahkerasti 90 asteessa. Keittämällä desinfiointikin on mahdollinen tapa. Harlin suositteli kuitenkin pesua, koska myös pesuaine irrottaa tehokkaasti kankaaseen mahdollisesti jääneitä viruksia samalla lailla kuin saippua irrottaa niitä käsistä.
Päivitetty 14.5.2020 kello 12.20: Lisätty tieto, että maski pitäisi vaihtaa puhtaaseen puolen tunnin välein sekä linkki VTT:n mallinnukseen.