Helsingissä on toinenkin "Seurasaari", josta vain harva tietää – yksityinen puisto on kaupungin komeimpia

Kartano: Perikunta lahjoitti Herttoniemessä sijaitsevan puiston kaupunkilaisten käyttöön.

Kartanon edustalla sijaitsee barokkikauden muotopuutarha. Jukka Hämäläinen
Jukka Hämäläinen

Jukka Hämäläinen

Herttoniemen kartanonpuisto tunnetaan huonosti, vaikka se on yhtä iso ja monin verroin mielenkiintoisempi kuin Kaivopuisto.

Barokkityylistä muotopuutarhaa ja englantilaista maisemapuistoa täydentää kartanon pihapiiri, sen lukuisat rakennukset sekä vanha Sipoosta siirretty Knusbackan maalaistalon pihapiiri. Tien viereen Hangosta siirretty tuulimylly on monelle tuttu näky.

Kartanonpuistosta haaveiltiin aikoinaan ruotsinkielisten ulkoilmamuseota, koska Seurasaari keskittyi esittelemään suomenkielisten alueiden rakennusperintöä.

Aika pitkälle Herttoniemen kartano ulkoilmamuseona toimiikin, vaikka kävijöitä on vuosittain vain 4 000. Kaulaa on reippaasti Seurasaaren museoon, jonne myytiin viime vuonna 56 000 lippua.

Muotopuutarha on kartanon tilojen suora jatke ulkoilmassa. Jukka Hämäläinen

Kartanolla on vaiherikas historia, joka sivuaa Suomen historiaa.

Helene-rouva ei halunnut enää asua kartanossa.

Herttoniemen muodostivat 1500-luvulla neljä rälssitilaa, jotka yhdistettiin Båtsvikin tilan kanssa 800 hehtaarin kokoiseksi kartanoksi. Maat ulottuivat Viikistä Laajasaloon.

Merkittäviä omistajia on ollut Suomenlinnan linnoittajana tunnettu Augustin Ehrensvärd, joka osti kartanon vuonna 1752.

Seuraava omistaja Bengt von Spången perusti kartanolle 1762 fajanssitehtaan. Nykyisen päärakennuksen pohjakerros toimi alun perin fajanssitehtaan polttamona.

1810-luvulla uusi omistaja, amiraali Carl Olof Cronstedt muutti posliinitehtaan päärakennukseksi. Posliinitehtaan uunit sijaitsevat edelleen kartanon kellarissa.

Suomen sodassa Cronstedtin komentama Viaporin linnoitus antautui venäläisille 1808.

– Cronstedt sai petturin maineen, vaikka hän oli sotasankari voitettuaan aiemmin Venäjän Ruotsinsalmen taistelussa, Herttoniemen kartanomuseon intendentti Eva Ahl-Waris toteaa.

Intendentti Eva Ahl-Waris on yksi oppaista, joka esittelee kartanoa yleisökierroksilla. Jukka Hämäläinen

Syytösten kohteeksi joutunut Cronstedt omisti viimeiset vuotensa kartanon kehittämiseen. Osa puistosta muutettiin barokkipuistoksi ja maisemapuistoa rakennettiin lisää.

Cronstedtin jälkeläiset myivät kartanon 1859 Karl Bergbomille. Marraskuussa 1917 punakaartilaiset tappoivat hänen poikansa John Bergbomin.

– Isäntä oli ollut aamiaispöydässä, kun kaartilaiset tulivat sisään. Kaartilainen ampui aseettoman Bergbomin siihen paikkaan, Ahl-Waris kertoo.

– Helene-rouva ei tämän jälkeen halunnut enää asua kartanossa. Perikunta lahjoitti kartanon ja puiston Svenska Odlingens Vänner i Helsinge -yhdistykselle, joka oli jo kerännyt vanhaa esineistöä museota varten.

Herttoniemen kartano avattiin museona 1925. Puisto jäi kaupunkilaisille avoimeksi, ja kaupunki vastaa sen ylläpidosta.

Kartanonpuisto kunnostettiin perusteellisesti 1995–1999 ja Wikipedia listaa sen Suomen hienoimpien puistojen joukkoon.

Eva Ahl-Waris on suunnitellut oman opastuskierroksena puutarhaan. Se kulkee romanttisen sillan kautta. Jukka Hämäläinen

"Vastaukseksi haistattelua" – Peltoja tallovista ulkoilijoista riesaa Viikissä, kieltokylttejä heitetään ojiin

Omistajasukujen vaiheet näkyvät kodikkaassa kartanomuseossa.

– Täällä on Cronstedtien ja Bergbomien kalusteita ja esineitä, joita on saatu lahjoituksena ja ostettu sukulaisilta.

Viime vuonna intendenttinä aloittanut Ahl-Waris puhkuu intoa museon toiminnan kehittämiseen. Hänen silmäteränsä on Knusbackan maatila.

– Päätämme kierroksen yleensä tänne. Täällä niin lapsilla kuin aikuisilla on aina eniten kysyttävää.

– Suunnitelmissa on saada museon pihalle mehiläispesiä ja myyntiin omaa hunajaa. Oma nimikkotee on tulossa jo tänä vuonna, hän kertoo.

Kartanomuseo avaa tänä vuonna 7. kesäkuuta. Museo on auki vain sunnuntaisin kello 12–14. Eri sopimuksesta avataan myös muulloin ryhmille. Pääsylippu 7 euroa aikuisilta, 3 euroa lapsilta.

Maisemapuutarhan sydän on tekolammikko, jossa sorsat viihtyvät. Jukka Hämäläinen

Valtavia kirsikkapuita ihastellaan nyt yllättävässä paikassa Helsingissä – "En tiennyt, että niitä täällä on"

"Vastaukseksi haistattelua" – Peltoja tallovista ulkoilijoista riesaa Viikissä, kieltokylttejä heitetään ojiin

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.