11
Kotka-kabinetin mahtipontisen reliefin aihe toistuu myös Lastenlinnan julkisivussa "Se on sydänverellään poikasiaan ruokkia kotkaemo", Lähteenmäki kuvailee. Veistokset ovat kuvanveistäjä Sakari Tohkan suunnittelemat. Päivi Tuovinen
Katso isompi kuvaLastenlinna 1960-luvulla. Kuultokuva / Helsingin kaupunginmuseo
Katso isompi kuvaArvo Ylppö (1887-1992) toimi Lastenlinnan ylilääkärinä. Husin kiinteistökehitysjohtaja Hannu Lähteenmäki esitteli Ylpön työhuonetta. Päivi Tuovinen
Katso isompi kuvaHannu Lähteenmäen tietojen mukaan presidentti Urho Kekkonen nautti kylvystä Lastenlinnassa. Ennen sairaalan sulkemista allas toimia terapiakäytössä. Päivi Tuovinen
Katso isompi kuvaLastenlinnan toiminta päättyi vuonna 2018, kun Meilahteen valmistui Uusi Lastensairaala. Kiinteistökehitysjohtaja Hannu Lähteenmäki sanoo, että Hus on valmis tekemään kaupat mahdollisimman nopeasti. Päivi Tuovinen
Katso isompi kuvaSydänverellään poikasiaan ruokkiva kotkaemo. Aapo Siippainen
Katso isompi kuvaPoliklinikkahuone kaarevassa osassa. Aapo Siippainen
Katso isompi kuvaJulkisivun rappaus jatkuu myös sisälle. Aapo Siippainen
Katso isompi kuvaLastensairaalan tunnelmaa on tehty kotoisammaksi suosittujen Aino-kirjojen kuvituksella. Aapo Siippainen
Aapo Siippainen
| Päivitetty
Hus on löytänyt uuden ostajaehdokkaan tyhjänä seisovalle Lastenlinnalle.
– Käymme vakavia neuvotteluja kotimaisen ostajan kanssa, sanoo Husin kiinteistökehitysjohtaja Hannu Lähteenmäki Helsingin Uutisille.
Hus on yrittänyt myydä Lastenlinnaa vuodesta 2014 lähtien.
Lastenlinnaan kaavaillaan nyt muun muassa palveluasuntoja ja päiväkotia.
Aiemmin vastaavia suunnitelmia teki helsinkiläinen Guud Invest Oy. Yhtiö kuitenkin laski, ettei sijoitus peruskorjausta vaativaan Lastenlinnaan ole kannattava.
– Kaupanteko päättyi viime syksynä, Lähteenmäki sanoo.
Arvo Ylppö (1887-1992) toimi Lastenlinnan ylilääkärinä. Husin kiinteistökehitysjohtaja Hannu Lähteenmäki esitteli Ylpön työhuonetta. Päivi Tuovinen
Vuonna 1948 valmistunut Lastenlinna näyttää kauempaa funkkisrakennukselta. Läheltä katsottuna arkkitehtuurista paljastuu satukirjoista tuttua taidetta ja koristeellisuutta. Lastenlinnan suunnittelivat arkkitehdit Elsi Borg, Otto Flodin ja Olavi Sortta Arkisto/Aapo Siippainen
Lastenlinnan pääsisäänkäynnin pitkä lippa muistuttaa hotellista tai arvokkaasta asuintalosta.
Tätä käyttöä varten kaupungin pitäisi tehdä kaavamuutos, joka veisi vuosia.
Hotelliyhtiöt eivät ole kiinnostuneet Lastenlinnasta.
– Meilahdessa on liian vähän ravintoloita ja palveluita, joita hotelli tarvitsee. Torniosa on suojeltu niin, ettei sinne saa ehkä rakennettua riittävästi huoneita, Lähteenmäki kertoo.
Myös Lastenlinnan kaareva osa on suojeltu. Lähteenmäki uskoo, että vuonna 1959 valmistunut sivuosa suojellaan tulevaisuudessa.
Hannu Lähteenmäen tietojen mukaan presidentti Urho Kekkonen nautti kylvystä Lastenlinnassa. Ennen sairaalan sulkemista allas toimia terapiakäytössä. Päivi Tuovinen
Videolla näkyy Lastenlinnan juhlasali, jonka yksityiskohdissa on paljon taidetta.
– Ylläpitokulut ovat muutamia satojatuhansia vuodessa. Lastenlinnaa voisi käyttää toimistoina, mutta Husilla on jäämässä lähivuosina Meilahteen muitakin tyhjiä rakennuksia, kun muun muassa Silmäsairaala valmistuu, Lähteenmäki kertoo.
Julkisivun yksityiskohat ovat suosittu kuvauskohde. Aapo Siippainen
Lähteenmäen arvion mukaan Lastenlinnan arvo on nykykunnossa ja nykyisellä asemakaavalla noin 6–7 miljoonaa euroa.
– Rakennus vaatii täydellisen peruskorjauksen. Sen hinta on arviolta kymmeniä miljoonia euroja. Muun muassa kaikki välipohjien puurakenteet täytyy purkaa, koska viemäreiden kosteusvauriot ovat aiheuttaneet mikrobikasvustoja. Myös talotekniikka, kuten sähköt ja lvi ovat elinkaariensa päässä. Vesikato on pääosin ok, Lähteenmäki arvioi.
Toimistoissa ja poliklinikkahuoneissa on nähtävillä kosteusvaurioita. Taiteelliset yksityiskohdat, kuten reliefit, arvolamput ja juhla- ja kokoustilat ovat erinomaisessa kunnossa. Lähteenmäki sanoo, että rakennuksessa on tehty säännölliset vuosihuollot.
– Viimeisin peruskorjaus on 2010-luvun alusta.
Tyhjiin poliklinikkahuoneisiin on jäänyt värikästä kuvitusta ja vesivahingon jälkiä. Aapo Siippainen
Täysin hiljaa Lastenlinna ei kuitenkaan ole. Julkisivun ”sydänverellä poikasiaan ruokkiva kotkaemo” ja muut satumaiset hahmot houkuttelevat kaupunkilaisia ja turisteja kuvaamaan 1940-luvun arkkitehtuurin taidonnäytettä. Myös poliisi on käyttänyt sairaalaa harjoituspaikkanaan.
Aapo Siippainen
Rakennuksessa on lisäksi joitain sairaaloiden työntekijöiden pukuhuoneita. Lastenlinnasta on pari sataa metriä pitkä tunneliyhteys Meilahden sairaalaan.
Lastenlinnan seinillä on vanhoja kuvia, jotka kertovat muun muassa riisitaudin hoitamisesta. Aapo Siippainen
Lapsia ja hoitajia Lastenlinnan pihalla vuonna 1949. Eino Heinonen / Helsingin kaupunginmuseo