Korona: Miksi Helsingin kirkot suljettiin, mutta moskeijoita ei? – Imaami kiistää somehuhun

Sosiaalisessa mediassa on koronaepidemian aikana käyty keskustelua siitä, miksi muslimien käyttämät moskeijat ovat avoinna, vaikka kristilliset kirkot ovat viruksen leviämisen estämiseksi suljettuina.

Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar ei ole ollut näistä someväitteistä tietoinen.

– Suurimmat moskeijat ja valtaosa rukoustiloista pysyvät pääsääntöisesti kiinni toukokuun loppuun saakka. Muslimien juhlarukoukset ovat koko yhteisön rukouksia, ja silloin kokoonnutaan yhteen paikkaan, Hajjar selventää.

– Nyt näin ei voi tehdä, ja suositus on se, että muslimit rukoilevat nyt kodeissaan.

Hajjarin mukaan Helsingin moskeijoihin on epidemian aikana päästetty kerrallaan muutamia muslimeja. Tällöin on noudatettu turvaetäisyyksiä.

Islamilaiset yhdyskunnat toimivat Suomessa varsin pitkälti lahjoitusvaroin. Kun moskeijoissa ei ole järjestetty esimerkiksi perjantairukouksia, lahjoitustenkin määrä on vähentynyt tuntuvasti.

– Kyllä tällä on ollut merkitystä yhdyskunnan talouteen, Hajjar myöntää.

"Se on todella ilkeää" – Puhoksen ostarilla suivaannuttiin Jan Vapaavuoren lausunnosta

Helsingin muslimit ovat viettäneet tänä viikonloppuna päättyvää paastokuukauttaan muutoinkin hyvin poikkeuksellisesti.

Ramadan-kuukauden lopettava Id al-Fitr on yksi islamilaisen vuoden suurimpia juhlia. Silloin perheet kokoontuvat ostoksille esimerkiksi kauppakeskuksiin syömään ja tekemään lahjaostoksia.

Suosittu kokoontumispaikka on ollut muun muassa kauppakeskus Itis, joka useana vuonna järjesti mittavan Id al-Fitr -juhlan.

Helsinkiläispäättäjä Puhoksen tilanteesta: huumevälitystä ja sosiaalisia ongelmia – "Nykyisellään haittaa koko Itä-Helsingin imagoa"

Tänä vuonna ei juhlaa järjestetä. Myös imaamit ovat kehottaneet muslimeja viettämään paaston päättävää juhlaa läheistensä kesken.

Ramadan on muslimien elämässä merkittävä kuukausi, jolloin rukouksen merkitys korostuu.

– Nyt, kun perheet ovat joutuneet viettämään aikaa neljän seinän sisällä, siitä on tietenkin koitunut hankaluuksia, Hajjar myöntää.

– Raskainta se on ollut lapsille ja nuorille.

Ramadanin kuluessa muslimit paastoavat aamunsarastuksesta auringonlaskuun saakka.

– Paastoaminen on yksi islamin viidestä peruspilarista. Sen kuluessa muistetaan erityisesti köyhiä ja nälkäisiä.

– Samoin moraalinen elämäntapa korostuu ramadanin aikana. Jos tämä ei toteudu, silloin ei ole paljonkaan hyötyä olla paaston aikana nälkäinen ja janoinen, Hajjar muistuttaa.

Paastokuukausi ramadan päättyy 23. toukokuuta.