HSL:n säästöjen seuraus: Bussit voivat ruuhkautua samalla hetkellä, kun koronan toinen aalto uhkaa

Turvavälien pitäminen tulee olemaan syksyllä haaste joukkoliikenteessä. Yhteiskunnan pitäisi palata kohti normaalia, mutta samaan aikaan pelätään koronan toista aaltoa. arkistokuva/ Päivi Tuovinen
Jukka Hämäläinen

Jukka Hämäläinen

Koronaepidemian toisesta huipusta voi esittää vain veikkauksia, mutta yksi niistä ajoittaa sen loppukesään–alkusyksyyn.

Samaan aikoihin pääkaupunkiseudun joukkoliikenne starttaa talvikaudelle supistetuin vuoroin, koska Helsingin seudun liikenteen (HSL) talous romahti saamatta jääneiden lipputulojen vuoksi.

Käykö niin, että ihmiset joutuvat riskeeraamaan terveytensä entistä ahtaammissa busseissa, metrossa, ratikoissa ja junissa?

Matkustajien huoli terveydestä ja turvallisuudesta nousi esille HSL:n tuoreessa asiakaskyselyssä. Oma auto oli vastaajien mielestä epidemian aikana turvallisempi kulkuväline kuin joukkoliikenne.

– Turvallisuushuolet kertovat siitä, että meillä on edessämme paljon töitä, jotta pystymme pitämään yllä asiakkaittemme luottamusta palveluihimme, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo.

Käänne HSL:n lippu-uudistuksessa – HS: Lyhyet kausiliput säilymässä

Matkustajakato syöksi HSL:n historiansa pahimpaan kriisiin – matkaliput kallistuvat ja reittitarjonnasta tingitään

Uusi runkolinja Helsingistä Espoon keskukseen aloittaa elokuussa – reitin varrelta poistuu parikymmentä pysäkkiä

Vuorojen supistukset kohdistuvat HSL:n joukkoliikenneosaston johtajan Tero Anttilan mukaan pääosin työmatkaliikenteen ulkopuolelle.

Tiukasti ottaen paikoista voisi täyttää 15–20 prosenttia.

– 10. elokuuta alkaen työmatkaliikenteen osalta ajetaan aika normaalisti, hän luonnehtii.

Keskimääräinen liikenteen vähennys on 4–5 prosenttia, ja se aiotaan Anttilan mukaan kohdistaa pääosin ilta- ja viikonloppuvuoroihin. Silti täysin koskemattomaksi ei ruuhkaliikennekään jää.

– Esimerkiksi kiskoliikenteessä se tarkoittaa junien lyhentämistä tai vuorovälin harvennuksia ruuhkan reunoilta. Ruuhka-aikoina puututaan niihin vuoroihin, joita käytetään vähän vähemmän.

Anttilan mukaan talviliikenteen supistukset eivät ole lähelläkään sitä, mitä kesäaikatauluihin siirtyminen tarkoittaa.

– Kesäliikenteeseen siirtyminen on paljon rajumpi muutos kuin se, mikä meillä on syksyllä edessä.

Vihreiden valtuutettu, lääkäri Reetta Vanhanen muistuttaa, että turvallisuus on täysin keskeinen osa koronakriisin hoitoa.

– Kaupungin avautuessa on tilannetta ja mahdollisia ruuhkia esimerkiksi metrossa seurattava tarkkaan ja reagoitava tarvittaessa nopeasti.

– Kaupungin avautuminen ja taloudellinen palautuminen edellyttävät turvallista joukkoliikennettä, jota ihmiset uskaltavat ja haluavat käyttää. Joukkoliikenteen turvallisuutta voidaan lisätä myös hygieniasta huolehtimalla.

HSL on Vanhasen mukaan hyvin vaikeassa tilanteessa ja tehnyt parhaansa mukautuakseen siihen.

– HSL:n rahoitukselle täytyy löytää ratkaisu. Se on tärkeää terveyden, ilmaston ja kaupunkilaisen sujuvan arjen näkökulmasta.

– Myös valtion täytyy huomioida joukkoliikenteelle koronasta aiheutuneet menetetyt tulot ja siitä syntyneet kustannukset.

Helsingin seudun liikenne on anonut valtioneuvostolta 100 miljoonan euron tukea, mutta anomusta ei ole vielä käsitelty.

Konduktööreille uusi keino sakkojen kirjoittamiseen – VR: "Vastaava kuin yksityisessä pysäköinninvalvonnassa"

Anttila vakuuttaa, että koronaepidemiaan reagoidaan jatkossakin parhaan mahdollisen tiedon mukaan.

– Ohjeistamme matkustajia pitämään turvavälejä ja olemaan varovaisia.

Esimerkiksi kahden metrin turvaväliä on liikennevälineissä kuitenkin mahdoton noudattaa.

– Ei meidän järjestelmää ole mitoitettu sellaiseksi. Jos tiukasti mentäisiin turvavälien mukaan, niin paikoista voitaisiin täyttää vain 15–20 prosenttia.

– Eivät meillä silloin riittäisi kalusto eikä henkilöstö, Anttila sanoo.

Puolet matkustajista lensi ulos junasta Helsingissä – korona räjäytti pummilla matkustamisen määrän

Joukkoliikennekysely

Asiakkaat aikovat palata takaisin

HSL:n kysely kertoo, että valtaosa asiakkaista aikoo koronan jälkeen kulkea joukkoliikenteellä lähes yhtä paljon kuin ennenkin.

Lähes 70 prosenttia aikoo käyttää joukkoliikennettä useita kertoja viikoittain tai päivittäin.

Lähes yhtä moni käytti joukkoliikennettä myös ennen koronaa.

Vaikka autoilu on kasvanut koronan aikana, vastaajat eivät jatkossa kulkea autolla juuri enempää kuin ennenkään.

60 prosenttia ei jää epidemian jälkeen etätöihin tai jää vain harvoin.

HSL:n kysely asiakastietokannassaan oleviin sähköposteihin tuotti yli 40 000 vastausta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.