Koronakevät on sulattanut kaupunkikeskustojen elinvoiman, ilmenee Elävät Kaupunkikeskustat ry:n vuosittaisesta elinvoimalaskennasta. Elinvoimaluku kehittyi vuoden aikana lähes kaikissa kaupungeissa negatiivisesti.
Elinvoimaluku syntyy laskemalla yhteen keskustan liiketiloissa toimivien kauppojen ja ravintoloiden määrä, vähentämällä siitä tyhjien liiketilojen määrä ja suhteuttamalla saatu luku asukaslukuun. Kaupoilla tarkoitetaan liikkeitä, jotka palvelevat myös viikonloppuisin.
Koronavirusepidemian aiheuttama poikkeustila on laskennan mukaan kurittanut pahiten suuria kaupunkeja. Poikkeustilan aikana laskentaa tehtiin 16 kaupungissa. Näissä ravintoloista oli kiinni 54 prosenttia ja kivijalkakaupoista 17 prosenttia.
Isoimman iskun on saanut Helsingin keskustan elinvoima: huhtikuussa kiinni meni kaupoista 31 prosenttia ja ravintoloista 78 prosenttia. Toiseksi eniten epidemia on laskennan mukaan vaikuttanut Tampereella, jossa ovet olivat säpissä kaupoista 27 prosentilla ja ravintoloista 64 prosentilla.
Poikkeustilanteessa ravintolat ovat saaneet myydä vain noutoruokaa, mutta elinvoimalaskennan perusteella näin on pystynyt toimimaan alle puolet ravintoloista.
Elinvoima-asiantuntija Martti Wilhelms laskennan toteuttavasta Tietojärjestelmäpalvelu Salokorpi Oy:sta huomauttaa, että laskenta on tehty huhtikuussa ja tilanteet ovat voineet tämän jälkeen muuttua.
Epidemia on muuttanut kaupunkikuvaa merkittävästi, sillä ravintoloiden osuus keskustojen liiketiloista oli kasvussa vielä alkuvuodesta 2020.
Tyhjien liiketilojen määrä lisääntyi jo ennen koronakriisiä jopa Helsingin ydinkeskustassa, jossa tilanne on aiempina vuosina pysynyt vakaana.
– Helsinki on ollut kohtuullisen hyvällä tasolla viime vuodet, mutta nyt oli elinvoimassa 10 prosentin lasku vuoden aikana. Se on aika iso luku. Varmasti se Triplan ja Redin vaikutus alkaa purra keskustan elinvoimaan. Muutenkin trendi on kivijalkakauppoja heikentävä verkkokaupan kasvuineen, sanoo tulokset analysoinut elinvoima-asiantuntija Martti Wilhelms.
Myös joissakin muissa suurissa kaupungeissa on ennen koronaakin ollut haasteita: Tampereella keskustaa kurittaa raitiotietyömaa, Turussa maanalaisen pysäköintihallin toriparkin rakennustyöt.
Helsingin keskustassa liiketiloista on tyhjillään 7,5 prosenttia, kun luku keväällä 2019 oli 5,5 prosenttia. Valtakunnallisesti tyhjien liiketilojen osuus kasvoi 10,3 prosentista 11 prosenttiin.
– Tyhjät liiketilat ovat tietysti suora indikaattori elinvoiman laskusta. Määrä on kasvanut vuosittain. Tyhjät liiketilat ovat vähän kuin karies: kun johonkin tulee pari tyhjää liiketilaa, viereenkin alkaa helposti syntyä. Kun alueen vetovoima lakkaa, se alkaa helposti leimata naapurustoakin, Martti Wilhelms havainnollistaa.
Elinvoimalaskennasta selviää myös, että isoissa kaupungeissa kauppojen ja ravintoloiden osuus liiketiloista on yli 50 prosenttia, mutta jo maakuntien keskuskaupungeissakin ollaan alle 50 prosentissa.
– Se kertoo kaupunkikeskustan elinvoimasta ja liiketilojen käyttörakenteesta, Wilhelms sanoo.