Lapset murehtivat perheidensä toimeentuloa ja huoltajiensa jaksamista, henkinen hyvinvointikin lujilla – Tuore selvitys kertoo karuja lukuja korona-ajasta

Kuvituskuva. Katja Riihola
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne heikentää lasten hyvinvointia ja aiheuttaa huolta vanhempien jaksamisesta sekä perheen taloudesta.

Useampi kuin joka neljäs lapsi kokee henkisen hyvinvointinsa erittäin huonoksi tai melko huonoksi poikkeustilanteen vuoksi, selviää Pelastakaa Lapset ry:n laajasta kyselystä.

Erityisen haastavaan asemaan ovat joutuneet vähävaraisten perheiden lapset. Heistä suuri osa on muun muassa huolissaan perheensä toimeentulosta ja tuen tarpeesta.

Kyselyyn vastanneista lapsista 27 prosenttia eli useampi kuin joka neljäs koki henkisen hyvinvointinsa poikkeustilanteen vuoksi erittäin huonoksi tai melko huonoksi. Vähävaraisten perheiden lapsista näin koki peräti 43 prosenttia.

Vähävaraisten perheiden lapset kertovat muita useammin myös haasteista koulunkäynnissä sekä perheen tuen tarpeen lisääntymisestä.

Lapsia huolettavat muun muassa koronapandemian aiheuttamat talousvaikeudet. Noin joka viides koki perheensä toimeentulon heikentyneen poikkeusolojen vuoksi tai oli huolissaan toimeentulosta.

Vähävaraisten perheiden lapsista perheensä toimeentulosta oli huolissaan yli puolet, eli peräti 57 prosenttia.

– Tähän asti erityisesti vähävaraisten perheiden lasten tilanteesta koronakriisissä on ollut vähäistä tietoa, mutta nyt meillä on konkreettista näyttöä siitä, että etenkin matalan tulotason perheissä lapset kokevat paljon ahdistusta, huolta ja hätää, sanoo lapsiköyhyysasiantuntija Aino Sarkia Pelastakaa Lapset ry:n tiedotteessa.

Useampi kuin joka kolmas eli 37 prosenttia lapsista oli myös huolissaan huoltajansa tai huoltajiensa jaksamisesta ja noin joka neljäs, 26 prosenttia, koki huoltajien stressin vaikuttavan koko perheen ilmapiiriin.

Vähävaraisissa perheissä huoltajan jaksamisesta oli huolissaan peräti 62 prosenttia lapsista. Joka kolmas lapsi koki, että perheessä riideltiin aiempaa enemmän.

Lasten mielestä myös sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen on haastavaa ja yli puolet vastaajista koki olevansa aiempaa yksinäisempi.

Monien mielestä perheet eivät saaneet riittävästi tukea, mikä aiheutti heissä stressiä ja huolta. Joka neljännen mielestä hänen perheensä tai joku perheenjäsenistä tarvitsisi tukea tai apua arjesta selviytymiseen.

Vähävaraisten perheiden lapsissa avun tarpeesta kertoi miltei puolet vastaajista. Useampi kuin joka kymmenen apua tarvitseva ei ollut yrityksistä huolimatta saanut sitä.

Etäopetus ja lisääntynyt kotona oleilu vaikuttivat suurimpaan osaan lapsista ja erityisesti vähävaraisten perheiden lapsiin. 75 prosenttia kaikista vastaajista koki, että opinnoissa pärjääminen oli vaikeutunut tai heikentynyt etäopiskelun vuoksi.

Useampi kuin joka kymmenes vähävaraisen perheen lapsi kertoi, ettei saanut lämmintä tai ravitsevaa lounasta päivisin kouluruokailun tauottua.

– Luvut ovat synkkiä. Apua tarvitsevien perheiden tavoittaminen on nyt ensisijaisen tärkeää ja toivomme, että hallitus ja kuntapäättäjät varmistavat, että koulujen oppilashuolto ja sosiaalipalvelut ovat riittäviä ja että ne on helppo saavuttaa myös digitaalisesti, Sarkia toteaa.

Pelastakaa Lapset kysyi huhtikuussa yli 3 000 lapselta koronapandemian vaikutuksista heidän arkeensa, koulunkäyntiinsä, henkiseen hyvinvointiinsa sekä heidän perheidensä tilanteeseen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.