Pitäjänmäki saa radan varteen uuden maamerkin ja liki 600 asukasta – arvokas asemapuisto suojellaan

Havainnekuva juna-aseman laiturilta. Korkein rakennus on 12-kerroksinen. Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit
Kaisa Paastela

Kaisa Paastela

Pitäjänmäen aseman tuntumaan radan varteen suunnitellaan uusia asuintaloja noin 570 asukkaalle.

Asemakaavan muutos koskee Pitäjänmäen asemapuistoa vanhoine rakennuksineen sekä radan pohjoispuolen rakentamatonta aluetta asemapuiston länsipuolella. Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu Pitäjänmäentien katualuetta.

Tavoitteena on kehittää alueen lähipalveluja ja kaupunkiympäristöä Pitäjänmäen keskeisimmällä paikalla rautatieaseman ja vilkkaiden runkolinjapysäkkien vieressä.

Alueen nykytilanne. Helsingin kaupunki, asemakaavoitus, läntinen yksikkö

Asemasillan kohdalle on suunniteltu uusi aukio päivittäistavarakauppoineen ja liiketiloineen sekä katos yleisille polkupyöräpaikoille.

Radan pohjoispuolelle ja asemasillan länsipuolelle sijoittuu asunto- ja liikekortteli. Sen korkein, 12-kerroksinen asuinrakennus sijoittuu aukion viereen, muut talot ovat 5–8-kerroksisia.

Arvokas asemapuisto asemasillan itäpuolella vanhoine rautatierakennuksineen suojellaan. Myös asemapuiston yli 100 vuotta vanha lehmuskujanne säilytetään.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma, jonka mukaan Sulkapolun valo-ohjattu risteys muutetaan nelihaararisteykseksi. Pitäjänmäentien pyörätiet muutetaan yksisuuntaisiksi ja radanvarren baanaa levennetään.

Pitäjänmäen asemanseutu muuttuu kaupunkimaisemmaksi ja vilkastuu lisääntyvän palvelutarjonnan ja asukasmäärän myötä.

Havainnekuva kaakosta. Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit

Asemapuiston rakennuksille etsitään rakennusten kunnostamisesta kiinnostuneet omistajat ja arvokas puistomiljöö muutetaan yleiseksi puistoksi kaupunkilaisten käyttöön.

Saapuneissa mielipiteissä oltiin huolissaan muun muassa Takkatiellä sijaitsevan maalitehtaan vaikutuksista. Kaupungin selvitysten mukaan maalitehdas ei aiheuta haittaavia hajupäästöjä, eikä mitään välitöntä riskiä, joka ulottuisi kaavoituksen kohteena olevalle alueelle. Poistuminen alueelta on mahdollista myös onnettomuustilanteissa.

Tehtyjen selvitysten mukaan tie- ja raideliikenteen meluhaitat ovat myös torjuttavissa siten, että melutasot alittavat ohjearvot.

Kaavamuutosalue on tällä hetkellä yksityisten maanomistajien, Helsingin kaupungin sekä Suomen valtion (Väylävirasto) omistuksessa. Kaavamuutos on tehty yksityisen maanomistajan hakemuksen johdosta ja sen sisältö on neuvoteltu maanomistajien kanssa.

Hyväksyessään kaavamuutoksen viime viikolla kaupunkiympäristölautakunta edellytti, että Rantaradanaukiota ja sen yhteyttä asemapuistoon kehitetään vetovoimaiseksi paikalliseksi keskukseksi, joka tuo asukkaita yhteen. Lisäksi alueelle pyritään saamaan kahvila- tai ravintolatoimintaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.