Aluksi muinaisjäännöksiä ei kunnioitettu, nyt ne jätetään rapistumaan – Antti Kekki on ottanut Patolan juoksuhaudat hoitoonsa

Monet Helsingin maalinnoitukset ovat kasvillisuuden ja roskan peitossa.

Tässä kohtaa oli ennen vyötäröön saakka yltävää pajukkoa. Antti Kekki raivasi kaiken pois, ja nyt juoksuhaudassa pääsee kävelemään. Anniina Virtanen
Anniina Virtanen

Anniina Virtanen

Kun oulunkyläläinen Antti Kekki törmäsi metsäretkillään maalinnoituksiin, hän ei osannut arvata, kuinka paljon niitä Helsingissä edes on. Nyt hän aikoo adoptoida lähimetsänsä linnoitusrakenteet Patolassa.

– Olen asunut kymmenen vuotta Helsingissä ja minulla kesti todella kauan tajuta, että täällä on juoksuhautoja. Todella harvassa paikassa kaupunki on merkinnyt niitä maastossa kylteillä, Kekki sanoo.

Kahden lapsen isä alkoi raivata Patolan metsän juoksuhautoja vesakoista ja oksista – Helsingin kaupunginmuseon luvalla tietenkin. Hän ilmoitti projektistaan myös sosiaalisessa mediassa Oulunkyläläisten ryhmässä. Julkaisu sai yli 300 reaktiota.

– Oli kyllä todella hienoa. Moni on varmasti nähnyt juoksuhaudat, mutta kaikki eivät tiedä, mitä nämä on, hän sanoo.

Moni ilmoittautui myös mukaan talkoosiivouksiin. Kekki kuitenkin arveli, että näin koronakeväänä se ei ehkä ole viisasta.

On myös helpompaa ohjata talkooporukkaa, kun monumentti on adoptoitu. Näin hänellä on varma tieto ja ohjeistus, mitä siellä voi tehdä.

Adoptoiva taho voi olla esimerkiksi yhdistys, yritys tai vaikkapa koulu. Yksittäiset henkilöt eivät saa kohteita hoidettavakseen. Yhdistys taustalla varmistaa toiminnan pitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta.

Helsingissä on tällä hetkellä adoptoituna 21 kohdetta, joista 20 on arkeologisia kohteita eli kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita.

Arkeologisen kohteen hoitotoimet voivat olla esimerkiksi kasvillisuuden raivaamista ja kohteen ja sen ympäristön siistinä pitämistä. Muinaisjäännökset suojeltiin lailla 1960-luvulla, eikä niihin saa kajota ilman lupaa.

Lue myös: Vankilassa 20 vuotta istunut Juha palaa vapauteen töitä tehden – nyt kunnostetaan juoksuhautaa Helsingissä

Lue myös: Helsinkiläiset adoptoivat nyt muinaismuistoja – "Voimme yhdistää hoitotalkoot patikkalenkkeihin"

Antti Kekin mukaan ennen lakia ihmiset eivät kunnioittaneet muinaisjäännöksiä. Pronssikautisia hautoja esimerkiksi purettiin paljon.

– Kun ne viimein saatiin rauhoitettua, iskostui ajatus siitä, että näihin ei saa koskea. Nyt sitten kukaan ei koske, vaan ne jäävät tänne hylättynä rapistumaan, hän naurahtaa.

Juoksuhautojen yhteyteen rakennettiin usein suojahuoneita, jonne olisi tarpeen vaatiessa päässyt. Anniina Virtanen

Kun linnoitukset saa raivattua, niistä saa myös esimerkiksi lapsiperheille jännittäviä retkipaikkoja, joissa voi seikkailla ja kävellä läpi. Kekki on siivonnut juoksuhaudoista kasvillisuuden lisäksi roskia.

– Ihmiset ovat saattaneet nähdä nämä likaisina ja vaikeina käyttää, jolloin juoksuhaudat on nähty lähinnä haittana.

Hän on kehittänyt Muinausmuistot.info -sivuston, jossa Helsingin erilaisia muinaismuistoja on merkittynä karttaan. Kekki on ikään kuin yhdistänyt Google Mapsin karttaominaisuudet ja Museoviraston materiaalin.

– Jos on Helsingissä lenkillä, siitä on helppo katsoa, mitä maastosta löytyy. Itseäni ja varmasti muitakin se oman seudun historia kiinnostaa, varsinkin kun monet helsinkiläiset ovat juurettomia junan tuomia, kuten minä, Kekki sanoo.

Linnoitusrakennelmat

Sota-aikainen muinaisjäännös

Linnoitukset rakennettiin vuonna 1910-luvulla ensimmäisen maailmansodan aikana.

Linnoituksilla Venäjä varautui Saksan mahdolliseen hyökkäykseen Suomen kautta.

Linnoitukset olivat siihen aikaan valtava projekti, joka työllisti ainakin 10 000 ihmistä.

Suurin osa linnoituksista jäi kesken, kun Suomi itsenäistyi.

Helsingin linnoitukseen kuului aikanaan lähes 40 tukikohtaa, joita yhdistivät kivetyt yhdystiet.

Taistelut linnoituksissa jäivät vähäisiksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.