Rakkaus omiin kotikulmiin roihuaa Helsingissä – kun korona hellittää, nämä 70 seuraa ponkaisevat heti pystyyn

Kotikulmat: Kaupunki kohtelee asuinalueita pääosin tasapuolisesti, sanoo Hanna-Kaisa Siimes.

Hanna-Kaisa Siimes on luotsannut Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:tä reilun vuoden verran. Jari Pietiläinen
Jari Pietiläinen

Jari Pietiläinen

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:n eli Helkan puheenjohtaja Hanna-Kaisa Siimes on paljon vartijana.

Hänen johtamansa Helka kokoaa yhteen kaupunginosaseuroja aina Lehtisaaresta Östersundomiin ja Suomenlinnasta Siltamäkeen saakka.

Koronaepidemian aikana on vedetty henkeä, mutta yksikään seura ei ole lopettamassa toimintaansa.

Kaupunginosaseurojen tehtävä on ajaa oman alueensa etuja ja silloin hankkeiden sitkeä esillä pitäminen saattaa Siimeksen mukaan kuulostaa virkamiesten korviin jankuttamiselta.

– Positiivista on se, että kaupunginosaseuroissa on erittäin hyvä paikallistuntemus, jota päättäjien ilman muuta kannattaa kuunnella.

Helsingin kaupunki on Siimeksen mukaan kohdellut eri kaupunginosia pääsääntöisesti tasapuolisesti.

Vahva kaupunginosa huolehtii ympäristöstään.

– Toisaalta on niin, että jos jossain kaupunginosassa ei ole vireillä uusia kaavoitushankkeita tai jos sen asukkaiden kehittämistoiveet eivät toteudu, silloin moni saattaa ajatella, ettei kaupunki halua kuunnella heitä, Siimes pohtii.

Helka ei lähde ajamaan yksittäisten alueiden etuja – ja mahdotonta se olisikin, sillä sen siipien suojaan kuuluu peräti 71 kaupunginosaseuraa.

– Sen sijaan esimerkiksi yleisiin ympäristöasioihin Helka mielellään ottaa kantaa, Siimes painottaa.

– Kaupunkipuistot, merellinen Helsinki ja asukastalojen kehittäminen kuuluvat juuri näiden aiheiden joukkoon.

Muualta Suomesta Helsinkiin muuttaa vuosittain noin 35 000 henkeä, joiden juurtuminen on pääkaupungin tulevaisuudelle tärkeää.

– Kyllä yhdistyksillä on merkittävä rooli kaupunkiin kotiutumiselle. Se ei tarkoita sitä, että muuttajan pitäisi heti olla seura-aktiivi, mutta yhdistykset voivat innostaa tutustumaan omaan kaupunginosaan vaikkapa kävellen, Siimes rohkaisee.

– Mukaan voi tulla vaikka yhteen ainoaan projektiin. Ei tarvitse sitoutua seuraavaksi 20 vuodeksi.

Vastikään vuoden kaupunginosaksi valittu Lauttasaari on malliesimerkki siitä, millainen on hyvä, vahva kaupunginosa.

– Se on yhteisöllinen, monimuotoinen ja omasta ympäristöstään huolehtiva, Siimes luettelee.

– Valinta vuoden kaupunginosaksi on mieletön pr-voitto kulloisellekin alueelle. Parhaimmillaan se lisää tuntuvasti kaupunginosan vetovoimaa.

Kuka?

Hanna-Kaisa Siimes

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:n Helkan puheenjohtaja vuoden 2019 alusta lähtien.

Vuosaari-seuran puheenjohtaja 2017–2018.

Asuu nyt Vuosaaressa, asunut aiemmin Malmilla, Vallilassa ja Tapaninkylässä. Tapanila-seuran ja Vuosaari-seuran jäsen.

48-vuotias, työpaikka Paperiliitossa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.