Uudet mallinnukset: Yskäisy levittää koronaa neljän metrin päähän ja ihmisjoukossa puhekin riittää– Työpaikalla koronatartunta voi levitä jopa minuuteissa

Kuvituskuva. Jaana Kautto

Minna Harmaala

Uudet mallinnukset vahvistavat, että mitä pidempään ja tiiviimmin julkisessa sisätilassa oleskellaan, sitä suuremmaksi koronaviruksen tartuntariski kasvaa. Aalto-yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, VTT:n ja Helsingin yliopiston yhteishankkeessa tarkasteltiin, miten koronavirus kulkeutuu ja leviää sisätiloissa.

– Mallinsimme hyvin tarkoilla ja yksityiskohtaisilla 3D-virtaussimulaatioilla tyypillistä hyllyjen tai tilanjakajien rajaamaa sisätilaa. Mallinnuksissa koronavirusta kantavan henkilön yskäisy nosti lähiympäristön hiukkaspitoisuuden niin korkeaksi, että riski voimakkaalle altistumiselle oli merkittävä vielä noin neljän metrin päässä yskäisijästä ja riski säilyi merkittävänä jopa minuuttien ajan, sanoo tiedotteessa dosentti Antti Hellsten Ilmatieteen laitokselta.

Lue lisää: VTT: Itse tehty kangasmaski ei suojaa käyttäjäänsä koronalta, mutta käyttö kannattaa silti – Maski pitää vaihtaa puhtaaseen yllättävän tiheästi

Kun ihminen puhuu, yskäisee tai aivastaa, hengitysteistä poistuu pisaroita, jotka voivat kantaa mukanaan myös taudinaiheuttajia, kuten koronaviruksia. Alle 50 mikrometrin kokoiset pisarat kuivuvat ennen lattiaan osumista hiukkasiksi, jotka jäävät leijumaan sisäilmavirtausten mukana. Näitä kutsutaan aerosolihiukkasiksi.

– Tutkimus ja simulaatiomme osoittavat, että käytännössä kaikki alle 50 mikrometrin kokoiset pisarat – joita on yskiessä syntyneistäkin suuri osa – kuivuvat ennen lattiaan osumista hiukkasiksi, jotka jäävät leijumaan sisäilmavirtausten mukana. Pidämme mahdollisina, että näiden hiukkasten viruspitoisuus voi riittää aiheuttamaan koronatartunnan, sanoo tiedotteessa hanketta koordinoivan Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen.

Vuorisen mukaan mallinnuksesta selviää, että jos esimerkiksi ravintolassa tai konsertissa on oireettomia koronaa kantavia ja tilassa vietetään riittävästi aikaa, pelkästä puhumisesta syntyy tartuntaan riittävä hiukkaspilvi. Mallinnuksessa ihmisiä oli yksi neliömetrillä, mikä on ravintolassa tai konsertissa varsin tavallista.

Avokonttorissa työskentelevä koronaviruksen kantaja voi tutkijoiden mukaan tartuttaa työtoverinsa lyhimmillään minuuteissa ja pisimmillään tunneissa.

– Mitä kauempana toisista ollaan, sen parempi, Ville Vuorinen sanoo tiedotteessa.

Tutkijat näkevätkin, että tehokkaimmat koronaviruksen torjuntakeinot ovat sairaiden eristäminen ja etätyön suosiminen. Tutkijoiden mukaan myös työpaikkojen turvallisuutta voitaisiin kuitenkin parantaa.

– Tärkeintä on, ettei kukaan tule töihin sairaana. Asianmukaisesta ilmanvaihdosta tulee huolehtia ja töitä järjestellä mahdollisuuksien mukaan niin, että vain työn kannalta välttämättömät työt tehdään työpaikalla eivätkä kaikki ole paikalla yhtä aikaa. Näin pienenee sekä ihmistiheys että mahdollinen altistusaika, Vuorinen sanoo tiedotteessa.

Lue lisää: Kauppakeskus Itiksen kävijämäärä kasvoi selvästi – taittuiko jo koronan valtakausi?

Riski tartuntaan esimerkiksi yksittäisellä kauppareissulla on suhteellisen pieni, mutta Ville Vuorinen korostaa tiedotteessa, että koko kansan tasolla ja viikkojen ja kuukausien tarkastelussa todennäköisyydet kasvavat.

– Simuloinneistamme näkee selvästi, että tartuntariski vaihtelee paikassa vietetyn ajan ja ihmistiheyden mukaan. Suomessa tehdään esimerkiksi joitakin kymmeniä miljoonia kauppareissuja kuukaudessa. Tutkimuksemme perusteella todennäköisyys merkittävälle altistumiselle ruokakaupassa voisi epidemian vaiheesta riippuen olla jopa 1/1000, mikäli sairaat eivät pysy kotona. Tällöin kuukaudessa jopa 10 000 suomalaista altistuisi. Jos oireiset tartuttajat pysyvät kotona ja ihmiset käyvät harvemmin kaupassa tai muilla julkisilla paikoilla etäisyydet toisiinsa säilyttäen, riski pienenee merkittävästi.

Lue lisää: THL:ltä uusi karttasovellus: Täällä ihmisillä on koronaoireita – Suuret kaupungit ja kaksi sairaanhoitopiiriä erottuvat joukosta

Tutkimus

Mukana yli 30 tutkijaa

Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos, VTT ja Helsingin yliopisto aloittivat maaliskuussa yhteishankkeen, jonka tarkoitus on tutkia koronaviruksen kulkeutumista ja leviämistä sisäilmassa.

Tutkijat ovat nyt julkaisseet ensimmäisen, vielä vertaisarvioimattoman preprint-artikkelin, jossa he mallintavat sitä, miten yskiessä tai puhuessa syntyvät eri kokoiset pisarat käyttäytyvät ja millaisia hiukkasmääriä julkisissa tiloissa kulkeva ja oleskeleva ihminen voi kohdata. Artikkeli on lähetetty vertaisarvioitavaksi. Preprint on julkaistu Arxiv-verkkosivustolla.

Hankkeessa on mukana yli 30 tutkijaa, joiden erikoisaloja ovat muun muassa virtausfysiikka, aerosolifysiikka, virologia, sosiaaliset verkostot, ilmanvaihto, ja lääketieteellinen tekniikka.

Hengitysteistä poistuvien pisaroiden liikettä ja säilymistä ilmassa laskettiin CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n supertietokoneella. Tuloksista tehtiin erilaisia analyyseja sekä 3D-visualisointeja.

Tutkimuksessa mallinnetut ilmiöt ovat jo aiemmin kohtuullisen hyvin tunnettuja, mutta uusi tutkimus valottaa niitä erityisesti koronaviruksen ja julkisten tilojen näkökulmasta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.