Salaperäistä rakennusta myydään Helsingissä 7 miljoonalla eurolla – väite upeiden kotkaveistosten alkuperästä suututti taiteilijan suvun

Lastenlinnan ulkoseinän arvokkaat kotka-reliefit ovat nostattaneet vilkkaan keskustelun veistosten todellisesta suunnittelijasta. Helsingin Uutiset (HU 20.5.) kertoi, että suunnittelija on kuvanveistäjä Sakari Tohka (1911–1958).

Lehden ilmestymisen jälkeen toimitukseen tuli useampi yhteydenotto, jossa suunnittelijaksi ja tekijäksi pyydettiin korjaamaan rapparimestari Yrjö Kyllönen (1899– 1967).

Muun muassa Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkiston mukaan kotka-reliefien toteuttaja on Kyllönen, mutta suunnittelijaksi mainitaan Tohka. Samat tiedot kerrotaan myös Lastenlinnan omistavasta Husista.

Kyllösen lapsenlapsi Tuula Salmi pitää tulkintoja virheellisinä. Hän sanoo oikaisseensa tietoja useissa tapahtumissa.

– Asia suututtaa sukua, hän sanoo puhelimessa Helsingin Uutisille.

Salmi tietää, ettei Kyllönen pitänyt aikanaan asiasta ääntä.

– Vaarini oli hyvin vaatimaton.

Lastenlinnan tornissa on 22 erilaista kuvaa kotkaemosta poikasineen. Niistä muodostuu tarina, joka kertoo kotkanpoikasten kasvusta, kunnes ne lähtevät pesästään. Sanna Ihatsu on kirjoittanut Lastenlinnasta rakennushistoriaselvityksen vuonna 2015. Ihatsu on käyttänyt lähteenään muun muassa Tuula Salmen kirjoittamia artikkeleita.

– Ympäri rakennusta toistuva kotka-aihe liittyy Hilda Matssonin vuonna 1922 lahjoittamaan, tuntemattoman venäläistaiteilijan tekemään kotkaveistokseen, joka kuvaa sydänverellään poikasiaan ruokkivaa kotkaemoa. Aihe on mukaelma kristillisissä vertauskuvissa käytetystä pelikaanista, joka ruokkii sydänverellään poikasiaan. Lastenlinnan toiminnassa kuvasymboli tarkoitti uhrautuvaa äidinrakkautta, jonka henkeä Lastenlinna pyrki ylläpitämään oppilaissaan, Ihatsu kirjoittaa viitaten eri lähteisiin.

Lastenlinna valmistui sairaalaksi vuonna 1948. Kotka-reliefit mainitaan ainakin jo vuoden 1941 luonnoksessa. Salmi on vakuuttunut siitä, että Yrjö Kyllönen on suunnitellut kotkakuviot alusta loppuun, kun aihe oli hyväksytty rakennuttajien ja arkkitehtien kanssa.

Hän viittaa muun muassa tapaamiseensa Terttu Arajärven (1922-2014) kanssa, joka toimi Lastenlinnan sairaalan johtavana lääkärinä 1973–1985.

– Kysyin häneltä, miten asia on. Arajärvi löi nyrkkiä pöytään ja sanoi, että kyllä se Yrjö Kyllönen on.

Yrjö Kyllösen päätyö Lastenlinnassa oli julkisivun koristerappaus. Kyllösen tiedetään perehtyneen työhön lukemalla satuja, luonnostelemalla ja kaivertamalla aiheita puumuottiin.

– Vaarini rakasti tarinoita. Mummoni kertoi, että hän luki Lastenlinnan rakentamisen aikana Seitsemää veljestä, Kalevalaa ja Raamattua. Arvo Ylpön käytävän porttikaaressa on kuvattu Seitsemään veljekseen liittyviä tarinoita. Vaarini halusi, että tarinat helpottavat lasten elämää sairaalassa ja ovat symboleja liittyen rakennuksiin, Salmi kertoo.

Koristerappauksien tekeminen oli kuluttavaa työtä. Kyllönen joutui urakan jälkeen heti selkäleikkaukseen.  Leikkauksesta toipuminen kesti pitkään ja toipilaana hänelle tuli useita veritulppia. 1950-luvun alussa hän toteutti vielä muutamia seinäreliefejä, kuten Järvenpään invalidioppilaitoksen tiilireliefit. Myöhemmin hän maalasi öljyväritöitä.

– 1960-luvun alussa Kyllönen halvaantui ja joutui hoitokotiin, jossa taiteen toteuttamiselle ei enää ollut mahdollisuuksia, Ihatsu kirjoittaa.

Lastenlinna on myynnissä ja sen arvo on noin 6-7 miljoonaa euroa. Huonokuntoinen rakennus vaatii kuitenkin täydellisen remontin.

Lue myös: Taide-aarteiden täyttämästä Lastenlinnasta hierotaan kauppoja nyt tosissaan

Lue myös: Ilkivalta uhkaa tyhjää Lastenlinnaa – poliisi alkoi harjoitella suojellun rakennuksen käytävillä