Liki identtiset kerrostalot toteutettiin puu- ja betonirunkoisina Helsinkiin – päästöjen lisäksi vertailtiin käyttöönoton jälkeisiä kosteuksien muutoksia rakenteissa

Kaisa Paastela

Kaisa Paastela

Puukerrostalo oli betonikerrostaloa vähäpäästöisempi vertailukohteissa Kuninkaantammessa.

Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa toteutettiin lähes identtiset asuintalokokonaisuudet – toinen betonirunkoisena ja toinen puurunkoisena.

Tavoitteena oli toteuttaa hanke, jossa pystytään aidosti vertaamaan betoni- ja puurunkoisen kerrostalon eroja suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa sekä käyttöönoton jälkeen.

Kaikissa vertailuissa puurakenteisen rakennuksen hiilijalanjälki oli betonirakenteista pienempi.

Kun elinkaaripäästöjä tarkasteltiin sadan vuoden aikajänteellä, kolme neljäsosaa kaikista rakennushankkeen päästöistä aiheutui asumisen aikaisesta energiankulutuksesta ja puurakenteisen talon elinkaaripäästöt olivat kuusi prosenttia betonirakenteista pienemmät.

Lue myös: Kohtuuhintaisen kerrostalon projekti romuttui Helsingissä – maan alta löytyi 1940-luvulta asti täytetty luvaton kaatopaikka

Kun taas tarkasteltiin vain rakennusmateriaalien elinkaaripäästöjä, eli materiaalien valmistusta, kuljetusta, niiden uusimista rakennuksen elinkaaren aikana ja loppukäsittelyä, olivat puurakenteisen rakennuksen päästöt noin 20 prosenttia betonirakenteista pienemmät.

Vertailuhankkeen laskelmissa ei otettu huomioon rakennuksien hiilikädenjälkeä, eli paljonko käytetyt materiaalit sitovat hiiltä. Arvioiden mukaan puutuotteisiin varastoituu 50 vuoden ajaksi hiilivarasto, joka vastaa noin puolta rakennusmateriaalin ilmastopäästöistä.

Helsingin kaupunki varasi kehittämishanketta varten Kuninkaantammen alueelta tontit, joille toteutettiin lähes identtiset betoni- ja puurunkoiset passiivienergiakerrostalot vuosien 2017–2018 aikana. Asuntojen määrä ja huoneistotyyppijakauma taloissa on miltei sama ja kummankin lämmitetty nettopinta-ala on noin 4 500 neliömetriä. Kumpaankin kohteeseen sisältyy kaksi asuintaloa, oma piharakennus sekä yhteinen autohalli ja sen päällä oleva pihakansi.

Lue myös: Tällainen on 4-lapsisen perheen kerrostalokoti Kalasatamassa – moni asia voitiin muuttaa, kun rakennuttaja perehtyi asukkaiden toiveisiin

Kohteiden välillä pystyttiin vertailemaan suunnittelussa ja rakentamisessa käytettävää aikaa, työmaalla käytettäviä työntekijätunteja, rakennuksien aiheuttamaa hiilijalanjälkeä ja käyttöönoton jälkeistä rakenteiden kosteuksien muutoksia, sekä asukastyytyväisyyttä. Käytönaikaista hiilijalanjälkeä seurattiin kaksi vuotta.

Hankkeen toteutti Rakennusliike Arkta Reponen Oy ja rakennuttajina olivat Yrjö ja Hanna -säätiö betonikerrostalojen ja A-Kruunu Oy puukerrostalojen osalta. Hankkeessa rakennettiin yhteensä 118 asuntoa.

Hiilijalanjälkilaskelmat teki Bionova. Kosteudenhallintatutkimuksen sekä asiakastyytyväisyysmittaukset toteutti VTT.

Lue myös: Kerrostalon pitää pystyä parempaan – urbaani lapsiperhe haluaa kunnollisen eteisen ja tilavammat makuuhuoneet

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.