Kuntavaaleissa luvassa kiivas kamppailu suurimman puolueen paikasta – "Helsingissä on tehty aika vasemmistoliittolaista politiikkaa"

2021: Ensi vuoden keväällä järjestettävien kuntavaalien ehdokasvalinnat ovat osin viivästyneet koronan vuoksi.

Daniel Sazonov (kok.) kaupungintalolla valtuuston kokouksessa maaliskuussa ennen kuin valtuusto siirtyi koronan takia etäkokouksiin. Sazonov kertoo HU:lle tähtäävänsä jatkokaudelle. Arkisto/Johanna Erjonsalo
Kaisa Paastela

Kaisa Paastela

Kuntavaalit käydään ensi vuoden huhtikuussa. Tohina puolueissa on jo alkanut. Helsingin suurimmista puolueista kerrotaan, että ehdokkuudesta kiinnostuneita on runsaasti.

Vihreät on julkistanut ensimmäiset 21 ehdokasta sivuillaan, joukosta löytyy tuttuja nimiä Osmo Soininvaarasta Hannu Oskalaan ja Reetta Vanhasesta Fatim Diarraan.

Vihreät kertoo asettavansa Helsingistä ehdolle täyden listan 127 kandidaattia.

– Huhtikuussa emme päässeet kokoustamaan suunnitelmien mukaan, mutta seuraavia ehdokkaita esitämme 11. kesäkuuta etänä pidettävälle kevätkokoukselle, jolloin ehdokasmäärä ylittänee 50, Helsingin vihreiden vaalipäällikkö Emma Mikkilä kertoo.

– Ehdokkuudesta kiinnostuneita on ollut enemmän kuin tuo esitettävä joukko. Pyrimme monipuoliseen ehdokaslistaan, eikä valitettavasti kaikkia halukkaita saada mahtumaan listalle. Olimme eduskunta- ja eurovaalien suurin puolue Helsingissä ja tämäkin on varmasti lisännyt kiinnostusta, Mikkilä muistuttaa.

Kuntavaaleissa suurimman puolueen paikasta pääkaupungissa ovat perinteisesti kisanneet kokoomus ja vihreät ja vuoden 2021 vaaleista povataan vielä jännittävämpiä.

Aiemmin kokoomukselle hävinneissä vihreissä elää nyt vahva usko puolueen nousemisesta suurimmaksi Helsingissä, kuten valtuustoryhmää luotsaava Reetta Vanhanen arvioi huhtikuussa (HU 19.4.).

Kokoomuksella korona on sotkenut suunnitelmia siten, että ensimmäiset ehdokkaat päästään toiminnanjohtaja Sanna Hämäläisen mukaan päättämään piirikokouksessa elokuun loppupuolella. Sen jälkeen julkistetaan ensimmäisiä nimiä.

Daniel Sazonov (kok.) istuu ensimmäistä kauttaan valtuustossa, mihin nähden hänen valintaansa valtuustoryhmän puheenjohtajaksi tammikuussa 2019 voidaan pitää nopeana etenemisenä puolueessa.

Sazonov, 27, sanoo, että kaupunkipolitiikassa mielenkiintoista on ollut se, että pääkaupungissa tehdään isoja ja rahallisestikin merkittäviä päätöksiä – ja samalla käsitellään lukuisia pienempiä arjen asioita.

– Kaupunginhallituksessa meillä voi olla esityslistalla isoja investointeja terveysasemiin ja kouluihin, ja sitten puistonpenkkejä ja kuntoportaita, hän toteaa.

Sazonovin mukaan poliittisilla ryhmillä on yhteinen näkemys kaupungin kehittämisestä isossa kuvassa, ja hyvä yhteistyö.

Miksi sitten vihreät vievät usein päätöksiä läpi vasemmistopuolueiden tuella? Jopa niin, että aika ajoin Jan Vapaavuoreltakin (kok.) on nähty turhautuneita ulostuloja.

– Helsingissä on joissakin yksittäisissä asioissa tehty aika vasemmistoliittolaista politiikkaa. Vasemmistoliitto on päässyt määräävään asemaan, kun demarit on lähtenyt heidän kelkkaansa ja vihreät demareiden ja vasemmiston pelossa samaan kelkkaan, Sazonov katsoo.

– Sinivihreästi ajattelevia on Helsingissä paljon ja en usko, että tällainen henkilö ajattelee vihreitä äänestäessään saavansa vasemmistoliittolaisia päätöksiä.

– Yleensä näissä on enemmän kyse kuitenkin poliittisten irtopisteiden keräilystä, kuten nyt vaikkapa Lapinlahti-keississä, Sazonov jatkaa.

Vihreiden ja vasemmiston kaadettua Lapinlahden sairaalan myynnin kaupunkiympäristölautakunnassa Vapaavuori on kertonut käyttävänsä otto-oikeuttaan ja tuovansa asian vielä kaupunginhallitukseen.

Sazonov uskoo, että pormestari Vapaavuoren tekemä työ kaupungin hyväksi tulee näkymään positiivisesti kokoomuksen kannatuksessa.

Se jää nähtäväksi, miten Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen suosio vaikuttaa demareiden kannatukseen kuntavaaleissa.

– Pääministeripuolueen suosion kasvu koronakriisissä on Euroopan laajuinen ilmiö, joka ei riipu puolueesta, Sazonov huomauttaa.

Demarit lupaavat ehdokasnimiä alkusyksystä.

– Helsingin SDP asettaa kuntavaaleihin täyden 127 ehdokkaan listan. Näin oli myös edellisissä kuntavaaleissa. Meillä ehdokasasettelu tapahtuu siten, että puolueosastot tekevät alkusyksystä esitykset kuntavaaliehdokkaista ja järjestämme sen jälkeen jäsenvaalin, jonka tuloksen pohjalta ensimmäiset ehdokkaat asetetaan. Loput ehdokaslistasta täydennetään myöhemmin, kertoo toiminnanjohtaja Laura Ylitalo.

– Kuntavaaliehdokkuudelle tuntuu olevan paljon kiinnostusta kaikissa ikäryhmissä ja se on tietysti hieno juttu.

Vasemmistoliitto kertoo vastaanottaneensa runsaasti hakemuksia ehdokkuudesta kiinnostuneilta.

– Tässä vaiheessa on selvää, että tulemme saamaan Helsingissä täyden listan edellisten vaalien tapaan. Epidemia ja poikkeustoimet keskeyttivät valmistelut hetkeksi maalis–huhtikuun vaihteessa, mutta olemme toistaiseksi pystyneet varsin hyvin edistämään kuntavaalivalmisteluja poikkeusoloista huolimatta, Helsingin piirijärjestön toiminnanjohtaja Toni Asikainen kuvailee.

Ensimmäiset ehdokkaat vahvistetaan Asikaisen mukaan muutaman viikon päästä.

Perussuomalaisista kerrotaan, että ehdokkaita on ilmoittautunut tähän mennessä 117 ja ensimmäiset valinnat tehtiin viime viikolla.

Verkossa puolue muistuttaa helsinkiläisen puheenjohtajansa Jussi Halla-ahon suulla, että vain täysillä listoilla on mahdollista menestyä kuntavaaleissa.

RKP puolestaan on julkistanut ensimmäiset yhdeksän helsinkiläisehdokastaan, joista moni on puolueen nuorisoaktiiveja.

Keskustan sivuilta ei ehdokaslistoja vielä löydy. Puolueen konkarivaltuutettu Terhi Peltokorpi kertoo, että on lupautunut lähtemään ehdolle. Ensi vuonna alkava valtuustokausi olisi kansanedustajanakin aiemmin vaikuttaneelle Peltokorvelle jo kuudes.

Eduskuntavaaleissa maakuntien äänillä useasti voittanut keskusta on pääkaupungissa lähinnä pienpuolueen asemassa. Peltokorven mukaan se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö vaikutusvaltaa olisi.

– Olen kokenut koko valtuustotyön ajan, että keskustan valtuustoryhmällä on kokoonsa nähden selvästi enemmän vaikutusvaltaa asioihin. Olemme pyrkineet tekemään hyvää yhteistyötä yli puoluerajojen ja uskoisin, että asiallinen, asioihin paneutuva ja yhteistyöhakuinen toimintamme auttaa siinä, että saamme omia näkemyksiämme eteenpäin, Peltokorpi kommentoi.

– Aika usein valtuustossa pienikin ryhmä voi olla ratkaisijana myös äänestyksissä, jos valtuustoryhmien kannat jakautuvat selkeästi asian puolesta ja sitä vastaan, hän muistuttaa.

Nimiä loppusyksystä

Pormestari on kaupungin kasvot

Sdp valitsee pormestariehdokkaan syyspiirikokouksessaan marraskuun alussa.

Ilman selvänäkijän lasipalloa voi todeta, että kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar lienee vahvoilla, mikäli ehdokkuuden haluaa.

Kokoomuksessa pormestariehdokkaaksi toivotaan Jan Vapaavuorta, joka on julkisuudessa antanut viitteitä siitä, että olisi kiinnostunut jatkokaudesta. Toisaalta valtuutetuilta on kantautunut kritiikkiä Vapaavuoren ”itsevaltiaan elkeistä” (HU 11.1.2018). Vapaavuori oli viime kuntavaalien äänikuningas liki 30 000 äänellä.

Vihreistä vahva pormestariehdokas tulevissakin vaaleissa olisi luonnollisesti Anni Sinnemäki, joka kaupunkiympäristön apulaispormestarina vastaa painavista asioista kuten kaavoituksesta ja liikenteestä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut