"Pyöräilijät hipovat ihan hihaa" – Vilkkaalla sillalla turvaväleistä ei ole tietoakaan, arkkitehdin mukaan moni paikka pitäisi Helsingissä suunnitella uusiksi

Korona: Ahtaita paikkoja ovat myös monet tunnelit.

– Tämä kohta on todella kapea, toteaa Munkkiniemen sillasta kaupungin arkkitehti Teo Tammivuori. Sanna Jompero
Sanna Jompero

Sanna Jompero

Helsingissä on paljon ruuhkaisia kevyen liikenteen paikkoja, jotka pitäisi suunnitella uudestaan koronapandemian aikana ja ehkä pysyvästikin sen jälkeenkin. Näin sanoo Helsingin kaupungin asemakaavapalvelun arkkitehti Teo Tammivuori.

– Yleisesti kaikki kevyen liikenteen sillat ovat aika kapeita. Ne ovat yleensä maksimissaan viisi metriä leveitä. Heti kun sillalle tulee kaide, se kaventaa kulkuväylää entisestään ja ihmiset kävelevät lähellä toisiaan.

Tammivuori antaa esimerkiksi kapeasta paikasta Munkkiniemen ja Meilahden yhdistävän sillan ja sen eteläpuoleisen yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien osuuden.

– Tämä puoli sillasta on pyöräilijöille ja kävelijöille hyvin ahdas. Mutta mitä sille sitten voisi tehdä on, että siltaa pitäisi leventää tai ottaa autokaistoista lisää tilaa jalankululle ja pyöräilylle ainakin nyt tilapäisesti, jos tartuttavuusriski tällä paikalla osoittautuu todelliseksi, Tammivuori pohtii.

Lue myös: Asukkaat alkoivat vältellä Mustikkamaata ja Isoisänsiltaa – arkkitehti ei sulje pois varoituskylttejä tai kaistaviivoja

Alkuiltapäivästä liikenne sillan kevyen liikenteen väylällä on vilkasta, eikä turvaväleistä ole tietoakaan. Pyöräilijät ohittavat kävelijöitä läheltä. Myöskään kävelijät eivät piittaa turvaväleistä ohittaessa toisiaan tai pyöräilijöitä.

Sillalla koiransa kanssa kävelevä meilahtelainen Katariina Juujärvi kokee, että turvavälit eivät useinkaan ole riittävät.

– Eivät todellakaan ole. Sellaiset unohtuvat helposti kapeissa kohdissa.

Myös riskiryhmään kuuluva Leila Hynynen toivoisi tilanteeseen muutosta.

– Pyöräilijät hipovat ihan hihaa. Pyörien pitäisi ehdottomasti olla erillään, sanoo Hynynen, jolla on kokemuksia liian lyhyistä turvaväleistä muun muassa Seurasaaren menevällä tiellä ja Keskuspuistossa.

Tilapäinen siltojen leventäminen koronan kaltaisissa tilanteissa ei olisi arkkitehdista järkevää, mutta valistus on.

– Voidaan muistuttaa ihmisiä siitä, että jos sillalla on tukkoista, kannattaa oman ja muiden terveyden takia malttaa hetki. Tilapäiset varoitustaulut ovat eri asia. Väylille ei voi laittaa mitä sattuu. Suunnittelussa lähtökohtana on aina tieliikennelaissa määritellyt liikennemerkit.

Muun muassa leikki- ja liikuntapaikoille on tullut varoitustauluja, joissa muistutetaan turvaväleistä ja suositeltu tiettyä ihmismäärää kyseiseen tilaan.

– Tällaiset ovat selkeitä keinot, joita voisi hyvin käyttää, arkkitehti jatkaa.

Munkkivuoressa asuva Tammivuori kaavoittaa parhaillaan Jätkäsaarta ja on ollut mukana suunnittelemassa Isoisänsiltaa, jota asukkaat alkoivat ruuhkien vuoksi vältellä.

Helsingin liikenne- ja kaupunkisuunnittelussa suunnittelun pääteesit ovat olleet terveellisyys, turvallisuus ja viihtyisyys.

– Näistä terveellisyyskysymykset ovat koronan takia nousseet esille aivan uudella tavalla. Autoliikenteen hiukkaspäästöt otettu jo vuosikausia huomioon, mutta varautuminen virusten tarttumiseen pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden välillä on uusi asia, Tammivuori sanoo.

Ahtaita paikkoja koronapandemian aikana ovat myös monet alikulkutunnelit.

– Väylä on minimissään eli kapeimmillaan juuri tunnelin alla. Siellä tilaa on vähän, Tammivuori sanoo.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut