Läheskään kaikilla nuorilla ei Helsingissä ole pääsyä nettiin – "Tämä syrjäyttää heidät jo peruskoulussa"

Verkko: Ilman nettiyhteyttä eläminen ei koske pelkästään senioreita.

Elli Peltola huolehtii siitä, että Kontupisteen asiakkaat pysyvät kiinni digitaitojen maailmassa. Jari Pietiläinen
Jari Pietiläinen

Jari Pietiläinen

Kontulassa asuva Erkki Korhonen, 75, on huolissaan. Hänellä ei ole nettiyhteyttä eikä edes tietokonetta. Päivittäiset pankkiyhteydet sujuvat vaivalloisesti.

– On nykyään aika hankalaa, kun ei ole tuota tietokonetta. Pojan avulla makselen sitten laskuja, Korhonen kertoo.

– Ennen oli niin hyvin, kun ostoskeskuksessa oli Sampo-pankin konttori. Siellä hoitelin nämä pankkiasiat.

Koronakriisi kärjisti toimeentulo-ongelmia – "Näkemyserot Kelan johdon ja sosiaalityöntekijöiden välillä kertovat vakavista yhteistyöongelmista"

Sama koskee Eila Lehtistä, 84, jolla ei verkkoyhteyttä kotonaan ole.

– Minä annoin jo monta vuotta sitten laskut lasteni hoitoon. Hyvin he ovat ne hoitaneet, ei ole tullut ulosottomies ovelle, Lehtinen naurahtaa.

– Kyllä se välillä harmittaa, kun jossain televisiossa sanotaan, että katso lisää verkossa. Enhän minä sinne pääse.

Minä annoin jo vuosia sitten laskut lasteni hoitoon.

Myös Helsingin Uutisten Lukijan areenalle kirjoittanut eläkeläinen (HU 6.–7.6.) oli samaa mieltä: hän ihmetteli miten asioita saa ylipäänsä enää hoidettua ilman älylaitteita.

Lukijalta: Korona-aika on hankala ilman älylaitteita

Korhosen ja Lehtisen kaltaisia on Helsingissä tuhansittain. Kun kansalaisella ei ole läppäriä, älykännykkää eikä edes nettiyhteyttä, on vaarana jääminen yhteiskunnan ulkopuolelle.

Pelkästään päivittäisen nettiyhteyden puuttuminen harmittaa Erkki Korhosta. Hän vierailee silloin tällöin Kontupisteessä.

– Monet kyllä kertovat, että pitäisi joku älykännykkä ostaa. Mutta minulle on tavallinen puhelin kyllä riittänyt, Korhonen vakuuttaa.

Kontulan Kontutalossa sijaitseva Kontupiste tarjoaa avun niille, joilla ei ole yhteyttä verkkoon ensinkään.

– Varsinkin korona-aikaan oli joillakin hankalaa, kun ei kirjastoon päässyt lainkaan, kertoo kertoo Kontupisteen it-tukihenkilö Kevin Lääne.

– Yleisimmin täällä hoidetaan asioita Kelan suuntaan ja maksetaan laskuja. Tänne voi tuoda myös oman älylaitteen, jos sen käytössä ilmenee ongelmia, kertoo Lääne.

Hänen mukaansa myös paperitulosteiden ottajia on Kontupisteessä varsin paljon.

– Harvoin tulee tilanteita, jolloin en osaa auttaa. Silloin pitää tietenkin ohjata asiakas eteenpäin, Lääne arvioi.

Köyhyysrajan alla elävä Reijo käyttää ruokaan 30 euroa viikossa: "Makkara on halvinta, kasviksista ostan joskus tomaattia"

Kontupisteen yhteydessä toimivan Symppiksen osastonhoitaja Elli Peltola kertoo, että etenkin korona-aikana osalle helsinkiläisistä asiointi verkossa on ollut todella hankalaa.

– Jos ei ole päässyt edes kirjastoon hoitamaan asioitaan, onhan se vaikeaa, Peltola kertoo

Koronaepidemian aikana Kontupisteeseen on päästetty kolme asiakasta kerrallaan.

Kontulan ostarilla on mahdollista lähettää sähköposteja ja asioida esimerkiksi Kelan suuntaan. It-tukihenkilö Kevin Lääne on apuna. Jari Pietiläinen

Kaikille kone -kampanja on kerännyt parisensataa tietokonetta niille helsinkiläisille koululaisille, joilla ei ole mahdollisuutta päästä lainkaan verkkoon.

– Kyllä verkottomuus on ehdottomasti syrjäyttävä tekijä jo perusopetuksesta alkaen. Tällaisia oppilaita on Helsingissäkin tuhansittain, arvioi Kaikille kone -palvelun tuottaja Ilkka Kalmanlehto.

Kaikille kone -palvelu on osa Kotimaanapua, joka auttaa konkreettisesti vaikeuksissa olevia ihmisiä ympäri Suomen.

Tietokoneiden lahjoittaminen opiskelijoille on olennainen osa palvelua.

– Jos nuorilla ei ole yhteyttä internetiin, se on järkyttävällä tavalla syrjäyttävä asia. Me, joilla tuo yhteys on nenämme alla, emme osaa edes kuvitella tätä eroa, muistuttaa Kalmanlehto.

– Harva ajattelee, että tämä verkkoyhteydettömyys voisi koskea myös muita kuin eläkeläisiä, mutta ilman yhteyttä nettiin on Helsingissäkin valtava määrä nuoria ihmisiä.

Idea lahjoittaa yrityksiltä kerättyjä käytettyjä tietokoneita ja tabletteja sai alkunsa loppuvuodesta 2015.

Tarkoituksena on kerätä niitä perheille, joilla ei muuten ole varaa sellaisia hankkia.

Helsingin ensimmäiseen hävikkiterminaaliin tulossa kokonaisia kylmä- ja pakastinhuoneita – Täältä elintarvikkeita jättivarastoon tulee: "Voi tulla isojakin määriä"

Kaikki eivät ole vielä verkossa

Vanhukset vailla internetiä

Suomi on tukevasti kiinni internetissä. Käytännössä ehdottomalla valtaosalla alle 65-vuotiaista on pääsy verkkoon.

Verkottomuus on huomattavan yleistä yli 75-vuotiailla. Heistä vain 40 prosenttia käyttää Tilastokeskuksen mukaan internetiä

Yleisimmin suomalaiset käyttävät nettiä matkapuhelimellaan.

Toiseksi yleisimmin netissä ollaan kannettavalla tietokoneella.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut