Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Rangaistusten poistaminen nähdään yhtenä ratkaisuna huumeongelmaan – THL: käyttäjien olisi helpompi hakea apua

Huumausaineiden käytön ja hallussapidon rangaistavuuden poistaminen nähdään yhdeksi ratkaisuksi huumeongelmaan.

Tehokkaimmin huumeongelma ratkeaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimin, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n laajasta katsauksesta.

Perinteinen rikoslakiin perustuva huumepolitiikka syventää tutkimusten mukaan sosiaalista eriarvoisuutta sekä lisää kansanterveysongelmia ja sosiaalisia kustannuksia.

Ankarista rajoitustoimista huolimatta huumeiden käyttö on lisääntynyt eri puolilla maailmaa jo vuosikymmeniä.

Myös Suomessa huumeiden käyttö ja sen aiheuttamat haitat ovat kasvaneet. Esimerkiksi huumekuolemat ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina.

Yhdeksi ratkaisuksi ongelmaan on esitetty huumeiden käytön dekriminalisointia, mikä tarkoittaa huumausaineiden käytön ja hallussapidon rangaistavuuden poistamista.

Huumeiden käytön dekriminalisointi vähentää tutkimusten mukaan huumeiden käyttäjien tartuntatautiriskiä ja huumekuolemia. Lisäksi heidän on helpompi hakea apua ja hoitoa.

– Jos tavoitteena on ehkäistä huumekuolemia, lisäresursseja pitää osoittaa myös huumeongelmaisten hoitoon ja tukeen. Pelkkä käyttöön ja hallussapitoon liittyvä lainmuutos ei ole riittävä toimi huumekuolemien vähentämisessä, painottaa tutkimusohjelmajohtaja Tuukka Tammi THL:n tiedotteessa.

Dekriminalisointi mahdollistaa huumeiden käyttäjien tehokkaamman integroitumisen yhteiskuntaan ja parantaa heidän opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksiaan.

Lisäksi huumerikollisuuden poliisia, oikeusistuimia ja vankiloita kuormittava vaikutus ja kustannukset vähenevät.

Suurin este dekriminalisoinnin käyttöönotolle on pelko huumeiden käytön nopeasta lisääntymisestä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että pitkällä aikavälillä merkittävää kasvua ei ole tapahtunut.

– Huumeiden lainsäädännöllinen asema ei ole ainoa käytön yleisyyttä ennustava tekijä. Sen tarkastelussa on otettava laajemmin huomioon kansalliset ja kansainväliset sosiaaliset, kulttuuriset ja nuorisokulttuuriset tekijät, sanoo tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen.