Joka neljännen helsinkiläislapsen uimataito on heikko, mutta vain ani harva ei osaa uida lainkaan – "Uimakouluihin on nykyään jonoja"

Puotilan uimarannalla kävi perjantaina iloinen puheensorina. Alkukesän aurinkoisimmat päivät hätyyttelevät jo hellerajaa. Roihuvuorelaiset Meri, 7, ja Kaisa, 5, Laitala ovat tulleet rannalle pulikoimaan.

Molemmilla tytöillä on jo mukavasti uimataitoa.

– He osaavat jo uida koiraa ja sukellella innokkaasti. Itse en vielä ole käynyt vedessä, täytyy odotella, että merivesi vielä vähän lämpenee, kertoo tyttöjen isä Tomi Nenonen.

Nenonen arvostaa sitä, että suomalaisilla lapsilla on hyvät uintitaidot.

– Kyllä se taitaa samalla tavalla olla kansalaistaito kuin saunominenkin.

– Vaikka tytöt tykkäävät uida, ei heitä tietenkään voi jättää vartioimatta, Nenonen kertoo.

Uimakouluihin on nykyään suoranaisesti jonoja.

Tarkkaavaisuus onkin tarpeen, sillä viikon sisällä Helsingissä on sattunut kaksi surullista tapausta.

Sunnuntaina kuusivuotias poika hukkui Veräjämäessä sijaitsevalla Pikkukosken uimarannalla.

Viikko sitten keski-ikäinen mies hukkui puolestaan Tapaninvainion uimarannalla.

Yleisesti ottaen helsinkiläiset lapset ovat säilyttäneet uimataitonsa hyvällä tasolla.

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto on tehnyt jo 20 vuoden ajan viiden vuoden välein kyselytutkimuksen kuudesluokkalaisten oppilaiden uimataidosta. Edelliset tulokset julkaistiin vuonna 2017.

– Nyt näyttää siltä, että suomalaisista lapsista noin kolmella neljäsosalla on määritelmän mukaan hyvä uimataito, arvioi liiton koulutussuunnittelija Tero Savolainen.

– Yhdellä neljäsosalla taidot ovat heikkoja, mutta kustakin ikäluokasta vain joka sadas lapsi ei osaa lainkaan uida.

Lue myös: Helsingin uimarantojen vesien lämpötilat näkee nyt kätevästi netistä – sensori päivittää tiedon puolen tunnin välein

Jos lasten uimataitoa verrataan Helsingin ja muun maan välillä, taidot Helsingissä ovat hyvät.

– Toki Helsingissä kuten muissakin isoissa kaupungeissa monikulttuuristen lasten uimataidon parantamisessa on vielä tehtävää.

– Helsingissä on maahanmuuttajataustaisia lapsia, jotka kyllä osallistuvat koulun järjestämään uimaopetukseen, mutta joiden perheissä ei uimista harrasteta säännöllisesti, Savolainen toteaa.

Hänen mukaansa valtaosa Suomessa asuvista vanhemmista haluaa kuitenkin edelleen opettaa lapsensa uimaan.

– Kyllä uiminen on aina ollut suomalaisille suoranainen kansalaistaito.

Uiminen kiinnostaa Helsingissä lapsia ja lapsiperheitä edelleen hyvin paljon.

– Tämän näkee selvästi, kun katsoo uimakoulujen toimintaa. Niihinhän on nykyään suoranaisesti jonoja, arvioi Savolainen.

– Helsingin uimahallit ovat lähtökohtaisesti hyvätasoisia, mutta monet niistä ovat jo vanhoja.

– Itse olen pitänyt paljon varsinkin Kumpulan maauimalasta ja Vuosaaren uimahallista.

Helsingin uimahallipulaan on tulossa helpotusta Malmilla, jonne on kuvassa ulkoaltaat sekä uimahallin laajennus. Sen sijaan Jätkäsaaren hallia saadan yhä odottaa.

Perinteiset uimalajit ovat pitäneet vuosien saatossa pintansa.

– Ensin opitaan koiraa, myyrää ja alkeisselkäuintia, joilla luodaan uimataidon pohja. Sitten tulevat krooli, perhonen ja rintakrooli, Savolainen kertoo.

– Ja innokkaimmat voivat jatkaa uintimerkkien ja -tutkintojen suorittamista aina priimusmaisteriksi asti.

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto kouluttaa vuosittain yli 3 000 henkilöä uimaopettajiksi, uinninvalvojiksi sekä vauva- ja perheuinninohjaajiksi.