Näin kasvatat ruokaa parvekkeella – Nea Metsänranta on omavarainen chilintuotannossa, mutta muistuttaa että hyönteisten kasvatus on jo luvanvaraista

Ravinto: Kaupunkiviljely innostaa yhä useampaa helsinkiläistä. Oma kasvimaa esimerkiksi parvekkeella lisää omavaraisuutta.

HSY:n projektipäällikkö Nea Metsänranta innostaa helsinkiläisiä urbaaniin ruoantuotantoon. HSY
Jari Pietiläinen

Jari Pietiläinen

Helsingin yliopisto, Vantaan kaupunki, Metropolia ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut ovat käynnistäneet uuden CircularHoodFood-hankkeen, jonka tavoitteena on lisätä urbaania ruoantuotantoa ja ruoan arvostusta kaupungeissa.

– Varsinkin pääkaupunkiseudulla on potentiaalia lisätä ruoantuotantoa, mutta käytännön kokemusta ja osaamista on toistaiseksi vähän, kertoo hankkeen projektipäällikkö Nea Metsänranta HSY:stä.

Perunoita ja marjoja voi kasvattaa myös parvekkeella– Helsinkiläisäiti Rita: "Haluan, että 5-vuotias poikani näkee, mistä ruoka tulee"

Urbaanilla ruoantuotannolla tarkoitetaan kaikkea ruokaa, jota voidaan tuottaa kaupungeissa. Tällaista on esimerkiksi palstoilla, parvekkeilla, pihoilla ja joutomailla tapahtuva ulkoviljely.

Urbaanin ruoantuotannon aloittamiseen on lähes jokaisella helsinkiläisellä hyvä mahdollisuus.

Puuhaan ryhtymistä ei kannata kuitenkaan ottaa liian raskaasti.

Hyönteisvillitys laantui jo – Fazer lopetti molempien sirkkaleipien valmistuksen

– Aloita kevyesti ja helpoimmista eli salaateista ja yrteistä. Niitä voi kasvattaa jopa sisällä ikkunalaudalla, parvekkeella tai takapihalla parvekelaatikossa, Metsänranta vinkkaa.

Hyönteisten parvekekasvatukseen ei pidä suin päin lähteä.

Kasvatuksen voi aloittaa siemenistä tai istuttaa vaikkapa kaupasta ostetun ruukun jämät multaan. Ne tuottavat satoa nopeasti ja innostavat siksi viljelemään lisää.

– Myös joitakin sieniä, kuten osterivinokkaita voi kasvattaa sisällä muovipurkissa, Metsänranta kertoo.

Parvekeviljely ei ole vaikeaa – siitä pitävät huolen ruukut ja kasvusäkit.

– Pienelle pihalle tai parvekkeelle saa lisää viljelytilaa nostamalla osan ruukuista amppeleihin ja seinille. Aurinkoinen, lasitettu parveke toimii jo itsessään kasvihuoneena, Metsänranta kannustaa.

Jos laajamittaisempi viljely kiinnostaa, kuka tahansa voi kysyä esimerkiksi taloyhtiöltä, olisiko pihalla joutomaata urbaanin puutarhan perustamiseen.

– Kannattaa myös tiedustella, olisiko muilla osakkailla kiinnostusta osallistua yhteisöllisesti viljelmän hoitoon.

– Samalla on hyvä luoda selkeät säännöt esimerkiksi hoitokustannuksista ja satojen jakamisesta, Metsänranta lisää.

Poikkeuksellisen kaunis puisto kerää kiitosta Helsingissä – Puutarhuri: Näin saat oman kukkapenkkisi kukoistamaan

Hyönteisten tai mehiläisten parvekekasvatukseen ei kannata suin päin lähteä, vaan asiaa kannattaa opiskella ennen aloitusta.

– Toiminta vaatii myös jo erilaisia lupia esimerkiksi taloyhtiöltä ja maanomistajalta. Näitä asioita selvitetään CircularHoodFood-hankkeessa ja samalla luodaan taloyhtiöille ohjeistuksia, Metsänranta sanoo.

Sirkkaruokia kehittävä yritys keräsi 200 000 euroa – "Vastuu lihankulutuksen vähentämisestä on länsimailla"

Kuka?

Nea Metsänranta

HSY:n kiertotalousasiantuntija.

Koordinoi CircularHoodFood-hanketta.

Harrastaa kaupunkiviljelyä takapihan kasvuteltassa.

On omavarainen chilintuotannon suhteen.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut