Nuoret: Fobba rauhoittelee, että nuorten joukkotappeluita on ollut aina.
Noin 200 nuorta kokoontui kesäkuun alussa Malmilla, mikä yltyi joukkotappeluksi. Poliisi puuttui nuorten kahakkaan ja hajotti sen. Osa nuorista suuntasi Pasilan asemalle, jossa poliisi puuttui jälleen häiriökäyttäytymiseen.
Tästä kyseisestä tapauksesta on kirjattu neljä eri rikosilmoitusta, joista kolme on eriasteisia tyttöjen välisiä pahoinpitelyjä ja yhdessä rikosilmoituksessa on kyse sosiaalisessa median välityksellä tapahtuneesta teosta. Noin 15-vuotias nuori nainen oli poliisin tietojen mukaan kirjautunut luvatta toisen nuoren Snapchat-tilille ja julkaissut hänestä kuvia. Tästä oli syntynyt riita, jota puitiin sosiaalisessa mediassa ja lopulta Malmilla yhteenottotarkoituksissa (HU 2.6.).
– Silloin tällöin näistä tulee ilmoituksia nuorisoryhmälle tutkittavaksi, sanoo Helsingin poliisin nuorisoryhmän tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marko Forss.
Yleisesti ottaen nuorten joukkokahinoissa voi olla monta eri syytä.
– Näissä isommissa tappelunujakoissa voi olla kyse siitä, että alun perin yksi vastaan yksi -tappelut leviävät laajemmiksi.
– Silloin tällöin kyse on myös tapauksista, joissa vain muutamalla henkilöllä on riitaa keskenään, mutta molemmat osapuolet soittelevat kavereitaan paikalle, jolloin syntyy hieman isompi mittelö.
– Toki voi myös olla kyse tilanteesta, jossa liikkuva nuorisojoukko käy käsiksi satunnaisiin henkilöihin, Forss luettelee.
Vaikka nuorten joukkokoontumisia ja kahakoita nousee silloin tällöin esiin, kyse ei Forssin mukaan ole uudesta ilmiöstä, vaikka siltä monesti tuntuu.
– Aina ajatellaan, että koko ajan nuorten toiminta pahenee ja rikokset raaistuu, vaikka tilanne voikin olla ihan toisin päin.
Ruotsissa jengitoiminta on riistäytynyt käsistä, ja alkuvuodesta mediat uutisoivat, että jengirikollisuus olisi rantautunut myös Suomeen. Jengitoiminnalla tarkoitetaan sitä, että on muun muassa yhteisiä tunnuksia, keskinäistä hierarkiaa ja vallataan tiettyjä alueita.
Forss rauhoittelee, että ainakaan nuorten osalta jengejä ei ole. Kantasuomalaisten lisäksi erilaisia etnisiä porukoita on, mutta niissäkään kyse ei Forssin mukaan ole kyse organisoiduista jengeistä, vaikka yleiskielessä tällaista nimitystä rötöstelevästä nuorisoporukasta helposti käytetäänkin.
– Seuraamme tilannetta herkästi. Olen huolissani kaikesta alaikäisten rikollisuudesta, ja niihin myös puutumme ja teemme töitä sen eteen, että niitä olisi vähemmän, Forss sanoo.
Puistolassa liikkunut häiriköivä nuorten porukka – Nuorisotyöntekijä: "Alueella velloo"
Forss toteaa, että koronakevät vähensi nuorten tekemiä rikoksia. Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmälle kirjattuja rikosilmoituksia on tullut vuoden alusta kesäkuun alkuun yhteensä 478, joista eriasteisia pahoinpitelyjä törkeästä lievään ja niiden yrityksiä 83. Viime vuonna vastaava luku oli 666, joista pahoinpitelyjä tai yrityksiä oli 138.