Eevert ja Feelix syntyivät Suomeen, jossa arki pian mullistui koronan takia – Vanhemmat kumoavat tämän sitkeän harhaluulon kaksosista

Vauva-aika: Nyt 3 kuukautta vanhat kaksoset syntyivät vain pari päivää Suomen ensimmäisen koronavirusdiagnoosin jälkeen.

Kokoontumisrajoitusten takia Feelix ja Eevert kastettiin noin kuukausi suunniteltua myöhemmin. Vanhemmat Elina Halme ja Petri Ikonen iloitsevat siitä, että koronapandemian vaikutuksia lukuun ottamatta kaikki on mennyt hyvin. Mari Mäkinen

Mari Mäkinen

Feelixiä väsyttää. Ensin tulee itku, mutta kun isä Petri Ikonen laittaa tutin suuhun, silmät lupsahtavat kiinni. Äiti Elina Halmeen sylissä kellivä kaksoisveli Eevert sen sijaan tarkastelee maailmaa silmät suurina. Kohta on päiväuniaika.

– Pyrimme pitämään poikien rytmit samanlaisina. Laitamme heidät nukkumaan yhtä aikaa, ja herätämme heti toisenkin, kun toinen herää, Halme kertoo.

Pienillä miehillä on ikää reilut kolme kuukautta. He syntyivät 28. helmikuuta maailmaan, joka oli kovaa vauhtia muuttumassa, eikä vain tuoreen kaksoisperheen osalta. Vain pari päivää ennen poikien syntymää Suomessa oli diagnosoitu ensimmäinen koronavirustartunta. Ikonen pääsi vielä synnytykseen mukaan.

– Pari viikkoa ehdimme elää sellaista meille normaalia vauva-arkea. Mummit kävivät auttamassa säännöllisesti, ja pari kummiakin ehti vierailulle, Ikonen muistelee.

Mummien käynnit olivat korvaamattomia. Kahden pienen vauvan hoidossa jokainen käsipari on tärkeä.

– Kun isovanhempi oli paikalla auttamassa hoidossa, pyykkäyksessä ja siivoamisessa, ehdimme Petrin kanssa välillä hieman hengähtääkin, Halme kertoo.

Sitten tuli Uudenmaan sulku. Kouvolassa asuvat isovanhemmat eivät enää päässeet paikalle. Pojilla oli ikää tasan kuukausi, ja perhe oli yhtäkkiä täysin yksin.

– Ajatus siitä, että olemme ihan omillamme, oli alkuun aika ahdistava, vanhemmat sanovat.

Onneksi vaikein kuukausi oli siinä vaiheessa jo takana. Tilanne alkoi rauhoittua, eivätkä pojat vaatineet enää aivan niin tiheää hoivaa kuin alussa. – Löysimme hyvät rutiinit, ja asiat alkoivat mennä omalla painollaan.

Vanhemmat olivat alkuun huolissaan poikien sairastumisesta koronavirustautiin. Pelkoa helpotti tieto siitä, että lapset eivät saa sitä helposti. Tai jos saavat, he selviävät vähillä oireilla. Sen sijaan oma sairastuminen mietitytti, jopa pelotti.

– Tänne ei olisi voinut tulla kukaan apuun, joten kuka olisi siinä tilanteessa hoitanut pojat, Ikonen pähkäilee.

Aika kului sisällä nelistään. Ainoan poikkeuksen arkeen toivat pienet kävelylenkit ja neuvolassa käynnit, jotka hoituivat normaalisti.

Siitä ei ollut pelkoa, että aika olisi käynyt pitkäksi. Kaksoset pitivät vanhemmat kiireisinä.

– Monet valittivat, että heillä on tappavan tylsää. Me saatoimme vain haaveilla tylsästä. Tekemisen puutetta ei ollut. Jos jossain tilanteessa on hyvä eristäytyä neljän seinän sisälle eikä tehdä yhtikäs mitään, niin se on pienten kaksosten tuoreina vanhempina, isä nauraa.

Sanonta siitä, että kaksi lasta hoituu siinä missä yksikin, saa vanhemmat lähinnä hymähtämään. Siinä ei ole mitään perää. Työtä on vähintäänkin tuplamäärä. Kun pois jäävät vielä ne lepohetket, joita yhden lapsen kanssa tulee, tuntuu työmäärä jopa kolminkertaiselta.

– Mutta yhtä lailla myös onnea ja iloa on tuplasti, Halme sanoo.

Onnen hetki oli sekin, kun rajat aukesivat ja mummit kiirehtivät taas paikalle. – Pääsemme yhdessä välillä vaikka kauppaan, vanhemmat iloitsevat.

Kaksosten saaminen on iso kuluerä. Kaikki on hankittava tuplana: muun muassa vaatteet, vaipat, ruoat, turvaistuimet, syöttötuolit, sitterit ja pinnasängyt.

– Ostimme tavaroita paljon käytettynä. Esimerkiksi kaksosten vaunut maksaisivat uutena pitkästi toista tuhatta euroa, Elina Halme kertoo.

Suurin yksittäinen kulu oli kuitenkin isomman auton hankkiminen. Siihen päädyttiin ennen kaikkea mukavuussyistä.

– Pidemmillä matkoilla pojat tarvitsevat hoivaa matkan aikana. Elina istuu takana heidän välissään, eikä siihen oikein mahtuisi tavallisessa henkilöautossa, jos takana on kaksi turvaistuinta, Petri Ikonen selventää.

Äidinmaidon korvikettakin kuluu kiitettävät määrät. Halme imettää, mutta arjen sujuvuuden ja poikien kasvun varmistamisen kannalta mukana on myös pulloruokinta.

– Näin isäkin voi osallistua. Imetys on sen verran hitaampaa ja sitä on tehtävä tiheämmin, joten kahden lapsen kanssa ei paljon muuhun jäisi enää aikaa, Halme sanoo.

Jotta vanhemmat saisivat yöllä edes jonkin verran keskeytyksetöntä unta, on yön syöttövuorot jaettu niin, että toinen syöttää alkuyöstä ja toinen loppuyöstä.

– Tosin, kun yhtä vauvaa syöttää ja toinen herää huutamaan nälkäänsä, ei siinä lepovuorossakaan oleva saa juuri nukuttua, Ikonen hymähtää.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut