Enemmän kauraa, vähemmän lihaa – Näin suomalaiset söivät viime vuonna

Suomalaiset syövät entistä vähemmän sikaa. Jussi Lopperi/Arkisto

Minna Harmaala

Suomalaisten lihan ja maidon kulutus väheni hieman viime vuonna ja kauratuotteiden buumi jatkui, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotilastoista.

Lihaa upposi suomalaisiin edelleen lähes 80 kiloa henkeä kohti, mikä on 1,5 kiloa eli 1,8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

– Siipikarjanlihan kulutus kasvoi melkein neljä prosenttia vuodesta 2018. Sen kulutus on nyt 26,6 kiloa henkeä kohti. Sianlihan kulutus sen sijaan laski noin viisi prosenttia, mutta sitä kulutetaan edelleenkin enemmän kuin siipikarjanlihaa, 30,8 kiloa. Naudanlihaa syötiin viime vuonna keskimäärin 18,8 kiloa, mikä oli noin puoli kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna, kertoo tiedotteessa erityisasiantuntija Erja Mikkola Lukesta.

Lihan syönti on viime vuosikymmenien aikana lähinnä kasvanut. Vielä 2001 keskimääräinen lihankulutus henkeä kohti oli alle 70 kiloa vuodessa, ilmenee Luken tilastoista.

Maidon kulutus puolestaan väheni noin viisi prosenttia edellisvuodesta, kuten kävi myös vuotta aiemmin. Keskivertosuomalainen joi maitoa ja muita maitotuotteita vuoden aikana silti 148 kiloa.

– Juuston kulutus laski vähän ja oli noin 25 kiloa. Myös voita kului hieman edellisvuotta vähemmän, 3,3 kiloa, kertoo Mikkola tiedotteessa.

Kalaa (vajaat 15 kg/hlö) ja kananmunia (12 kg/hlö) suomalaiset kuluttivat viime vuonna entiseen malliin.

Kaurabuumi voimistui Luken mukaan viime vuonna uudelleen tasaisemman vaiheen jälkeen. Kauran kulutus nousi vuoden aikana lähes 30 prosenttia eli kaksi kiloa. Sen kulutus on silti vielä vähäistä verrattuna eläinperäiseen ravintoon, vuodessa keskimäärin 9,5 kiloa henkeä kohti.

Vielä 2000-luvun alussa kauraa syötiin vuosittain vain 3 kiloa henkeä kohti.

Viime vuonna kaura vastasi käytännössä yksinään viljan kulutuksen noususta kahdella kilolla 81 kiloon henkeä kohti.

Myös riisin kulutus nousi puoli kiloa vuodessa.

Vihannestenkin kulutus kasvoi edellisestä vuodesta. Tuoreita vihanneksia käytettiin arviolta 66 kiloa henkeä kohti. Todellinen määrä voi olla tätäkin pienempi, sillä määrä sisältää myös mahdollisen hävikin.

Tuoreita hedelmiä suomalaiset söivät noin 59 kiloa henkeä kohti.

Muokattu 25.6.2020 klo 14.50: Lisätty tilastotieto lihankulutuksesta.

Tästä on kyse

Mukana 60 erilaista tuotetta

Elintarvikkeiden kulutusmäärät perustuvat Luken ravintotasetilastoon, joka on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta.

Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta kotimainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella.

Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruokakäyttöön. Elintarvikkeiden kulutusluvut saadaan jakamalla ruokakäyttö vuoden keskimääräisellä väkiluvulla.

Lihan kokonaiskulutus sisältää myös riistan ja syötävät elimet. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana. Luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia. Lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee 10–30 prosentin välillä tuotteesta riippuen. Kypsänä syöty liha on noin 50 prosenttia luullisen lihan määrästä.

Tiettyjen tuotteiden, kuten vihannesten, kulutusluvut ovat tällä tilastointimenetelmällä vain suuntaa antavia. Ne kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska muun muassa varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa ja ne sisältyvät tällöin kulutusmääriin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut