Alkukesästä moni pelkää pölyttäjien kadonneen – Tutkija kertoo, milloin oikeasti kannattaa olla huolissaan

Hyönteiset: Museomestari Juho Paukkunen saa kesän alussa usein yhteydenottoja huolestuneilta kaupunkilaisilta.

Juho Paukkusen tärkeä työväline on haavi. Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan muuriin hän on asentanut hyönteishotellin muurarimehiläisille. Anniina Virtanen
Anniina Virtanen

Anniina Virtanen

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha vasta heräilee aamuyhdeksän aikaan, kun Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon museomestari, hyönteistutkija Juho Paukkunen pyytää puutarhuria avaamaan portin.

Kukat ovat kesäaamun säteistä jo auenneet, mutta missä ovat pölyttäjät – tässä tapauksessa siis mehiläiset ja kimalaiset. Pölyttäjien vähäisyyttä on ihmetelty myös sosiaalisessa mediassa. Tämä on kysymys, jota Paukkuselta pyydetään vastausta useammin kuin aiemmin.

Aarne perusti kerrostalon sisäpihalle kolme hyönteisbaaria Helsingissä – "Tehneet hyvää myös taloyhtiön ilmapiirille"

– Toukokuun loppupuolella ja kesäkuun alussa tulee paljon kysymyksiä siitä, missä kaikki pölyttäjät ovat, kun niitä ei näy missään. Se johtuu usein vain siitä, että niillä on luontaisesti alkukesällä hiljaisempi kausi, eläintieteen yksikön museomestari selostaa.

Kimalaisten kuningattaret ovat perustamassa pesiä, munimassa ja ruokkimassa toukkia. Työläiset eivät ole vielä kuoriutuneet.

– Jos heinäkuun loppupuolella ei näy kimalaisia, jotain on pielessä. En muista, että sellaista olisi koskaan käynyt.

Lue myös: Helsinki haluaa kaupunkiin mehiläispesiä – sopivia paikkoja puistoissa ja maisemaniityillä

On kuitenkin mahdollista, että joltakin alueelta pölyttäjien määrä yhtäkkiä romahtaa, jos niiden pesäpaikka on esimerkiksi jäänyt rakennusten alle tai ravinnonlähteitä poistetaan.

Huoli pölyttäjistä on innostanut monia ostamaan tai tekemään hyönteishotelleja.

– Ne voivat auttaa esimerkiksi tiheästi rakennetuilla alueilla, joilla ei muuten ole mitään luontaisia pesäpaikkoja. Samoin kuin linnunpöntötkin ovat lisänneet joidenkin lintulajien runsautta, Paukkunen vertaa.

"Rottaan verrattavissa oleva haittaeläin" – supikoira teki pesän helsinkiläisperheen terassin alle, paikalle kutsuttiin metsästäjä

On vaikeaa sanoa isommassa mittakaavassa, onko pölyttäjien määrä vähentynyt, koska mitään pitkäaikaisseurantaa Suomessa ei olla tehty. Viime vuonna on aloitettu kimalaisseuranta.

Paukkusen mukaan pölyttäjien määrän vähentymisestä on epäsuoria viitteitä.

Esimerkiksi joidenkin hyönteispölytteisten viljelykasvien satotasot ovat vähentyneet 90-luvulta lähtien, vaikka muiden viljelykasvien tasot ovat nousseet. Myös niittyjen ja hyönteisiä syövien lintujen määrä on vähentynyt.

Keltainen väri lautasessa houkuttelee mehiläisiä luokseen. Veden pintajännite rikotaan pesuaineella, jotta hyönteiset hukkuvat siihen. – Joskus tuntuu pahalta, jos pyydykseen on jäänyt harvinainen laji. Lajitunnistuksen kannalta tämä on kuitenkin usein välttämätöntä, Paukkunen sanoo. Anniina Virtanen

Helsingissä on käynnistetty niittyprojekti, jossa kartoitetaan Helsingin niittyjä ja suunnitellaan, mitkä niistä otetaan hoitoon ja miten niittyverkostoa kehitetään. Paukkusen mielestä edelleen Helsinki voisi tehdä enemmän pölyttäjien hyväksi.

Lue myös: Toukat tappava tauti uhkaa mehiläisiä – tartunta leviää hunajan mukana

Helsingissä käynnistettiin niittyprojekti, jossa kartoitetaan Helsingin niittyjä ja suunnitellaan, mitkä niistä otetaan hoitoon ja miten niitä kehitetään. Paukkusen mielestä edelleen Helsinki voisi tehdä enemmän pölyttäjien hyväksi.

– Puistoissa voisi vähentää nurmikoita. Tilalle niittyjä tai nurmikon leikkuutiheyttä voisi harventaa, jotta niihin ehtisi tulla kukkia, hän sanoo.

Esimerkiksi voikukasta monesti halutaan päästä eroon, vaikka pölyttäjille se on oivallinen ravinnonlähde.

Puistoihin voisi Paukkusen mielestä jättää enemmän vanhoja huonokuntoisia puita pystyyn, tai ne voisi kaataa siten, että jää korkea kanto jäljelle.

Lue myös: Helsingin Munkkisaareen tulee 800 neliömetrin niittykatto – päiväkotilapset saivat valita kukat

Pölyttäjät

Uusi laji

Kumpulan kasvitieteellisestä puutarhasta löytyi tänä keväänä Suomelle uusi mehiläislaji. Lähimmillään maamehiläislajia on havaittu Etelä-Ruotsissa.

Ruostemaamehiläiseksi nimetyn lajin löysi projektitutkija Meri Lähteenaro Oulun yliopistosta.

– Ruostemaamehiläisen löytyminen pyydyksestä oli mielenkiintoinen yllätys. On tärkeää tutkia mehiläisten esiintymistä, jotta tiedämme, miten näillä hyödyllisillä pölyttäjillä menee, hän sanoo tiedotteessa.

Suomessa on löytynyt jo 13 uutta mehiläislajia 20 vuoden aikana. Määrän kasvu liittyy osittain ilmaston lämpenemiseen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.