Tuhannesta käsikirjoituksesta kirjaksi asti päätyy 8 – itähelsinkiläisen Marja Kankaan unelmasta tuli totta

Kirjallisuus: Nyt eletään esikoiskirjojen kulta-aikaa.

Helsinkiläinen Marja Kangas sai ensimmäisen oman kirjansa julki viime keväänä. Esikoiskirja on Kankaalle hyvin rakas. Jari Pietiläinen
Jari Pietiläinen

Jari Pietiläinen

Itä-Helsingissä asuva Marja Kangas, 46, on onnellinen nainen.

Hänen monivuotinen unelmansa saada julki oma käsikirjoituksensa täyttyi huhtikuussa, jolloin WSOY julkaisi Kankaan kirjoittaman kirjan Miestä näkyvissä. Romaani on hänen ensimmäinen julkaistu teoksensa.

Kirjaa on luonnehdittu riemukasta huutonaurua aiheuttavaksi romaaniksi, joka on kuvaus erään avioliiton päättymisestä.

Kankaan romaani voitti vuosi sitten Tarinan viemää -kirjoituskilpailun ja nousi tuomariston suosikiksi erityisesti vapauttavan ilonsa vuoksi.

Voitto merkitsi myös kustannussopimuksen tekemistä.

Kun tieto vuosia hiotun romaanin julkaisemisesta saapui, hetki oli Kankaalle ikimuistoinen.

– Kyllä se oli todella päräyttävää. Olin ihan pähkinöinä, enkä voinut uskoa, että minun kirjani julkaistaan, Kangas hehkuttaa.

– Olen kyllä kiitollinen siitä, että kustantaja on halunnut työstää tekstiäni ja antaa erittäin hyviä korjausneuvoja.

Suomalaiset kustantamot julkaisevat nyt esikoiskirjailijoiden tekstejä enemmän kuin miesmuistiin.

Esimerkiksi Otavan kustannusohjelmaan kuuluu tänä vuonna kahdeksan kaunokirjallista esikoiskirjaa.

– Meille saapuu vuosittain noin tuhat käsikirjoitusta, joten siihen suhteutettuna seulan läpäisseiden esikoiskirjojen määrä on toki rajallinen, kertoo Otavan kustannusjohtaja Antti Kasper.

Myös WSOY:ssä on pantu merkille upouusien kirjailijoiden rynnistys markkinoille.

– Tavallisesti julkaistavaksi pääsee vuosittain kolmesta kahdeksaan esikoista, mutta ensi vuonna niitä on meillä peräti kymmenen, laskee WSOY:n kustantaja Anna-Riikka Carlson.

Käsikirjoituksistakaan ei ole pulaa, sillä WSOY:n kustannustoimittajat saavat niitä vuodessa luettavakseen noin 1 300 kappaletta.

Kirjakaupan hyllylle päätyy kuitenkin korkeintaan pari prosenttia kaikista käsikirjoituksista.

Romaanien käsikirjoitukset käyvät WSOY:ssä läpi monivaiheisen myllytyksen. Kustannustalossa tekstejä tutkii viiden hengen toimitus.

– Tottunut kustannustoimittaja näkee kyllä varsin nopeasti, onko käsikirjoituksessa sellaista imua, että siinä olisi aineksia kirjaksi, Carlson luonnehtii.

Jos teksti kiinnostaa kustantajaa, alkaa sen hiominen ja muokkaaminen.

Moni kirjoittaa käsikirjoituksen uudelleen useaan kertaan.

– Suurin osa kirjailijoista on kiitollisia siitä, että heidän tekstejään halutaan parantaa, Carlson kertoo.

Vaikka kustantamot nuuskivat käsikirjoituksia innokkaasti, toisinaan vainu voi viedä väärään.

Yksi legendaarisimmista kömmähdyksistä sattui vuonna 1957, jolloin sekä WSOY että Otava hylkäsivät Kalle Päätalon esikoiskirjan käsikirjoituksen.

Päätalo ei kuitenkaan luovuttanut, niinpä hänen esikoisensa Ihmisiä telineillä ilmestyi Gummeruksen kustantamana.

Tuosta alkoi jättipainoksiin yltäneen kirjailijan taival. Ja kun Iijoki-sarja alkoi ilmestyä, loppu onkin jo kirjallisuuden mahtihistoriaa.

Muistatko nämä esikoisromaanit?

Näin alkoi suosikkikirjailijan ura

Sofi Oksanen: Stalinin lehmät (WSOY 2003)

Mikko Rimminen: Pussikaljaromaani (Teos 2004)

Laura Lindstedt: Sakset (Teos, 2007)

Johanna Venho: Syntysanat (WSOY 2011)

Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia (Otava 2014)

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut