"Keskustelun tarve on iso" – Helsinki laajentaa uutta mielenterveyspalvelua, koronan vuoksi osa avuntarvitsijoista "katosi"

Sote: Apulaispormestari Sanna Vesikansa sanoo, että tukea tarvitsevissa on paljon nuoria ja nuoria aikuisia.

Sanna Vesikansa toteaa, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on paljon kiinni kirittävää nyt, kun koronaepidemia on hellittänyt. Helsingin kaupunki
Kaisa Paastela

Kaisa Paastela

Helsinki suunnittelee parhaillaan matalan kynnyksen psykologipalvelua tarjoavan Mieppi-toiminnan laajentamista. Miepit aloittivat viime marraskuussa Myllypuron terveysasemalla.

– Tarkoitus on, että mahdollisimman helposti pääsee keskustelemaan, kertoo sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr.).

Ennen koronaepidemiaa Miepin luo saattoi kävellä suoraan, sen jälkeen ajan on voinut varata puhelimitse tai sähköisesti. Keskusteluapua saa myös kasvokkain.

– Tämä on aika erilainen tapa saada mielenterveyspalveluita, kuin perinteinen, jossa tarvitaan lähete tai palvelutarpeen arviointia, sanoo Vesikansa Mieppi-toiminnasta.

Vesikansan mukaan palaute on ollut positiivista ja etenkin nuoria ja nuoria aikuisia on ottanut yhteyttä runsaasti.

– Kyllä se kertoo siitä, että keskusteluavun tarve on iso. Tietenkin ottaa aikansa, että palvelu tunnetaan ja tiedetään.

Keskusteluavun tarve on iso.

Mieppiin voi ottaa yhteyttä myös omainen tai ystävä, joka on huolissaan läheisestään.

Helsingin terveysasemilla työskentelee psykiatrisia sairaanhoitajia ja esimerkiksi neuvoloissa neuvolapsykologeja, mutta psykologeja ei terveysasemilla ole ollut.

Vesikansan mukaan monenlaista palvelua tarvitaan. Erityisesti nuorilla aikuisilla mielenterveysongelmat vaikuttavat lisääntyneen. Hoitamattomina ne voivat johtaa opiskeluista poisjääntiin ja jopa työkyvyttömyyteen.

Vesikansa kertoo, että Mieppi-toiminta aiotaan syksyllä laajentaa Kalasataman terveysasemalle, jonka väestöalueeseen kuuluu noin 100 000 helsinkiläistä.

Yksinäisyys on monelle ikääntyvälle vaikea pulma – Helmi-talolla Helsingissä voi olla kuin kotonaan

Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta päätti äskettäin ottaa lokakuussa käyttöön palvelusetelin, jolla voi saada lyhytpsykoterapiaa 10–20 kertaa, ellei pääse Kelan korvaamaan terapiaan.

– Näin autetaan entistä monipuolisemmin lievistä tai keskivaikeista mielenterveysongelmista kärsiviä.

Koronakevät on tuplannut itsetuhoisuuteen liittyvät soitot tukipuhelimeen – "Rajoitukset voivat korostaa yksinäisyyttä ja ahdistusta"

Korona-aika on lisännyt ihmisten jäämistä neljän seinän sisälle.

– Osin ihmiset itse peruivat käyntejään ja tietenkin myös kiireetöntä hoitoa jouduttiin karsimaan.

Mielenterveysasioissa tukea tarvitsevista osa on Vesikansan mukaan "kadonnut", kun esimerkiksi ryhmätoiminnat jouduttiin laittamaan tauolle.

Piiloon jääneitä avun tarvitsijoita on tavoiteltu kevään aikana ja syksyllä tätä jatketaan. Todennäköisesti Vesikansan mukaan myös uusia asiakkaita ilmaantuu, varsinkin jos esimerkiksi perheissä taloudellinen ahdinko jatkuu.

Tarve tulee Vesikansan mukaan näkymään niin päihde- ja mielenterveyspalveluissa kuin sosiaali- ja lastensuojelupalveluissa.

– Vahvaa etsivää otetta tarvitaan ja tietysti myös resurssit on huolehdittava kuntoon. Työtä riittää ensi vuonnakin, Vesikansa sanoo.

Emma, 24, oli asunnottomana kaksi vuotta ja pyöri paljon Kontulassa: "Moni ei tule ajatelleeksi, että myös nuori nainen voi olla asunnoton"

Kuka?

Sanna Vesikansa

Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari.

Täyttää pian 48, koulutukseltaan sosiologi Helsingin yliopistosta.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Pelastakaa Lapset ry:ssä ja THL:ssä.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut