"Se on hirmu vaarallista touhua" – venepoliisi menee hätiin, kun Helsingin laivaväylillä uidaan ja silloilta hypitään

– Jokainen työvuoro olemme vesillä. Meidän venekausi kestää jäiden lähdöstä marras-lokakuuhun, sanoo ylikonstaapeli Jarmo Niininen (oik.). Vieressä vanhempi konstaapeli Antti Iso-Peura. Johanna Erjonsalo
Sanna Jompero

Sanna Jompero

Venepoliisille tehtävien hälytysten määrät ovat viime vuosina Helsingin vesialueilla pysyneet jotakuinkin samoina, mutta valvontatehtävät ovat lisääntyneet.

Näin sanoo yli 30 vuotta venepoliisina työskennellyt ylikonstaapeli Jarmo Niininen.

– Ylinopeutta ajetaan todella usein. Niihin joudutaan puuttumaan. Lisäksi erilaisia välineitä veneistä puuttuu usein.

Venepoliisi saa Helsingissä kuukausittain noin 150 hälytystä. Merivartiosto auttaa tehtävissä tarvittaessa – ja päinvastoin. Muun ajan poliisi keskittyy valvontatehtäviin.

Venepoliisi keskittyy valvontatehtävissä varusteisiin ja ylinopeuksien seurantaan, sillä nopeusrajoituksia rikotaan usein.

– Kaivopuisto kaipaa valvontaa kaikkein eniten. Sen edustalla on paljon ylinopeuksia. Kaivopuisto on koko Suomen vesialueista yksi kaikkein vilkkaimmista, Niininen sanoo.

– Samoin on itään päin mentäessä Herttoniemi, Tullisaarenselkä, Vartiokylänlahti ja lännessä Seurasaarenselkä, Niininen luettelee alueita, jotka kaipaavat eniten poliisin valvontaa.

HU lähti venepoliisin kyytiin Suomen vilkkaimmalla vesialueella ja vipinää riitti – "Veneet ja nopeudet ovat kasvaneet, mutta kyvyt aina eivät samaan tahtiin"

Venepoliisin työpäivät ovat 12-tuntisia. Työsarkaa on niin paljon, että käytännössä koko vuoro lounastaukoja lukuun ottamatta kuluu vesillä.

– Työ on monipuolista. Juhannuksena oli todella kiireistä. Hälytystehtäviä oli kymmenkunta vuorossa, Niininen sanoo ja jatkaa.

– Normipäivämme koostuu siitä, että suoritamme hyvin pitkälle vastaavanlaisia hälytystehtäviä kuin autopartiotkin. Iso osa on meripelastustehtäviä eli kone menee rikki, polttoaine loppuu tai ajetaan karille.

Yksi jokakesäisistä ilmiöistä on veteen hyppiminen silloilta.

– Se on lämpimien kesäpäivien riesa. Varsinkin Kaskisaaren ja Lauttasaaren välinen silta. Siihen joudumme puuttumaan joka kesä. Myös Isoisänsilta ja Mustikkamaan silta ovat ajoittain ongelmallisia.

Poliisi antaa tarvittaessa sakon.

Tästä syystä Helsingin kaikki poliisiveneet ovat Villejä – "Nimi juontaa juurensa 60–70-lukujen taitteeseen"

Uimareita tavataan kesäisin usein Kustaanmiekan laivaväylällä Suomenlinnan edustalla.

– Se on hirmu vaarallista touhua. Väylällä kulkee isoja laivoja ja imu on voimakas, Niininen sanoo.

Siiloilta hyppijät ovat aiheuttaneet pelkoa ja vaaratilanteita myös muualla. Rajasaaren sillalta erityisesti nuoret ovat keksineet hyppiä sillalta sup-lautailijoiden sekä melojien viereen ja jopa moottoriveneiden eteen, kertoo Iltalehti. Poliisi vahvistaa, että viime viikolla asiasta on tehty poliisille ainakin yksi ilmoitus. Poliisi on jututtanut nuoria asiasta.

Uusi laki vaatii päällikön veneeseen

Uusi vesiliikennelaki tuli voimaan kesäkuun alussa.

Muun muassa vuokravenesääntely keveni, kun erilaisista teknisistä ja katsastusvaatimuksista luovuttiin. Muutosten tavoitteena on helpottaa veneiden vuokrausta.

Laki tuo ensimmäistä kertaa yhteen kaikki veneilijöiltä vaadittavat säännöt.

Merkittävin muutos on päällikön nimeäminen. Päällikkö vastaa käytännössä kaikesta veneeseen liittyvästä.

Veneen päällikkö on tavallisesti se, joka ohjailee tai hallitsee venettä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.