Itä-Helsinki nousi asuntosijoittajien suosioon – ekonomisti listaa tekijät, jotka nostavat vetovoimaa

Asuminen: Vuokratuotot ovat kantakaupunkia paremmat.

Aulis Laukkanen ja Kirsti Ojanen vahvistavat, että Myllypuro on muuttunut uuden ostarin myötä viihtyisemmäksi ja taustalla näkyvä kampus on tuonut alueelle lisää elämää. – Ihan hyvä, että tuli, Ojanen kiittelee. Janne Koivisto

Janne Koivisto

Nosturi nostaa pihakiviä kuorma-auton lavalta Laajasalon Yliskylässä. Kivet tulevat uuden kerrostalon pihalle.

Uusia kerrostaloja nousee nyt eri puolille Itä-Helsinkiä: Herttoniemeen, Itäkeskukseen, Kontulaan, Vuosaareen… Lähivuosina valmistuu tuhansia uusia asuntoja.

Ostajalla on valinnanvaraa, mutta missä kaupunginosassa uusi asunto olisi paras sijoituksena?

Siitä, miten uusien asuntojen hinnat ovat kehittyneet Itä-Helsingissä, ei ole tarkkaa tietoa.

– Vaikka uusia asuntoja valmistuu paljon, niitä valmistuu kuitenkin niin vähän, että tarkempaa alueellista hintatietoa on vaikea saada, Tilastokeskuksen yliaktuaari Johanna Vuorio selittää.

Siksi Vuorio suosittelee tarkastelemaan vanhojen asuntojen hintakehitystä. Uusien ja vanhojen asuntojen hinnat ovat kehittyneet Helsingissä samansuuntaisesti.

– Suunta on molemmissa nouseva, mutta uusissa asunnoissa vaihtelua on enemmän.

Tilastokeskuksen Osakeasuntojen hinnat -tilastosta käy ilmi, että asuntojen keskihintojen muutoksissa on suuria eroja kaupunginosittain.

Vuodesta 2010 vuoteen 2019 keskihinta nousi eniten Länsi-Herttoniemessä (48 %), Roihuvuoressa (39 %), Herttoniemessä (37 %), Myllypurossa (32 %), Puotinharjussa (30 %) ja Puotilassa (29 %).

Vähiten keskihinnat nousivat Kontulassa (2 %), Mellunmäessä (2 %), Jollaksessa (3 %), Tammisalossa (8 %), Itäkeskus-Marjaniemessä (9 %) ja Vartioharjussa (11 %).

Ääripäiden väliin jäivät Laajasalo (23 %), Aurinkolahti (22 %) Pohjois-Vuosaari (20 %), Etelä-Vuosaari (18%) ja Etelä-Laajasalo (14 %).

Mikään ei kuitenkaan takaa, että kehitys jatkuu samanlaisena.

Suomen vuokranantajien ekonomisti Sakari Rokkanen kertoo, että asuntosijoittajat ovat viime vuosina havainneet Itä-Helsingin olevan kannattava sijoituskohde.

– Asuntosijoittajat arvioivat, että saatava vuokratuotto on parempi kuin kantakaupungissa. Itä-Helsingistä saa asuntoja edullisemmin kuin muualta Helsingistä, mutta vuokrat ovat kuitenkin hyvällä tasolla.

Merkittävä muutos on ollut Rokkasen mukaan se, että Myllypuroon on noussut noin 6 000 opiskelijan ja 500 työntekijän kampus.

– Metropolian kampus on lisännyt asuntojen kysyntää. Itä-Helsinki on nykyään käytännössä korkeakoulukaupunki.

– Samalla Myllypuron keskustaa on kaavoitettu uudestaan. Myllypuro on hyvä esimerkki siitä, miten vanhempaan taantuvaan lähiöön on saatu uutta elinvoimaa, joka sykkii positiviista pöhinää myös lähialueille.

Toinen Itä-Helsingin vetovoimaa lisäävä tekijä on – hieman yllättäen – länsimetro.

– Vaikka ihmiset kuvittelevat, että länsimetro on hyödyttänyt erityisesti espoolaisia, todellisuudessa siitä hyötyy myös Itä-Helsinki. Länsimetron ja HSL:n vyöhykeuudistuksen ansiosta Itä-Helsingistä pääsee nopeasti opiskelemaan Otaniemeen tai töihin Keilaniemeen. Itä-Helsingin saavutettavuus on parantunut länsimetron myötä huomattavasti.

Miten raitiotiet vaikuttavat?

Jopa 20 prosentin nousu mahdollinen

Raidejokerin ja Kruunusillat-raitiotien ennustetaan nostavan asuntojen hintoja ja vuokria.

Nousun suuruutta on kuitenkin vaikea ennustaa. Kun on tutkittu, miten raitiotie vaikuttaa asuntojen hintoihin ja vuokriin, on päädytty hyvin erilaisiin tuloksiin.

Siinä, missä Englannin Newcastlessa päädyttiin 20 prosentin nousuun, Saksan Freiburgissa nousun arvioitiin jäävän 3 prosenttiin. Tyypillinen nousu on 5 prosenttia.

Lähde: Raide-Jokerin ja Laajasalon raitiotieyhteyden kaupunkitaloudellinen arviointi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.