Koulujen ja päiväkotien sulkeminen vaikutti lasten ja nuorten laboratoriovarmistettujen koronavirustartuntojen määrään vähän, jos lainkaan. Näin todetaan tänään julkistetussa selvityksessä, jossa vertailtiin 1–19-vuotiailla todettuja koronavirustartuntoja ja niiden seurauksia Suomessa ja Ruotsissa.
Suomessa koulut ja päiväkodit olivat suljettuina maaliskuun puolivälistä toukokuun puoliväliin, Ruotsissa ne pysyivät auki. Tästä huolimatta maiden välillä ei ole mainittavaa eroa alle 20-vuotiailla todettujen laboratoriotestattujen ja vakavien koronatartuntojen välillä.
Kummassakaan ei ole todettu yhtään koronakuolemaa lapsella tai nuorella. Tehohoitojaksot olivat hyvin harvinaisia.
Lasten sairastumiseen koulujen sulkemisella ei siis suurta ollut merkitystä. Mutta entä opettajat, jotka ovat olleet huolissaan oman terveytensä puolesta? Opettajien sairastuvuustieto saatiin vain Ruotsista, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
– Heidän tilastoissaan opettajilla ei ole suurentunutta riskiä, kun sitä verrattiin muihin samanikäisiin ammattiryhmiin. Suomessa emme pysty tekemään tällaista analyysiä, koska meillä ei ole rekisteriä opettajista..
Selvitys tehtiin YK:n lastenjärjestö Unicefin pyynnöstä.
Tuloksista ei voi päätellä, mikä vaikutus koulujen sulkemisella oli tartuntojen leviämiseen ylipäätään yhteiskunnassa, Hanna Nohynek sanoo.
– Suomessahan lasten koronaan sairastumisen luvut olivat kaiken kaikkiaan pieniä eikä näiden tietojen valossa ollut kovinkaan paljon eroa siinä, olivatko koulut auki vai kiinni. Myöskään Ruotsissa koulun aukiolo ei vaikuttanut siihen, paljonko lasten ja nuorten tartuntoja tai sairastumisia nähdään. Siihen, oliko koulujen sulkemisella ylipäätään epidemian kehittymiselle merkitystä, tämä selvitys ei kuitenkaan vastaa. Siinä pitää ottaa huomioon myös tartuntaketjut ja miten oireilevat hakeutuvat näytteisiin sekä otettujen näytteiden kokonaismäärä, Nohynek kertoo.
Tutkimusta onkin tarkoitus jatkaa syksyllä. Silloin selvitetään, mikä lasten ja nuorten rooli on koronavirustartuntojen leviämisessä. Hanna Nohynekin mukaan THL on jo tehnyt tällaista tutkimusta Helsingissä koulussa, joissa koronavirukselle on altistunut lapsia.
– Olemme katsoneet, että kun lapsi sai koulussa altistuksen, miten hän vei tartuntaa kotiin. Yhden koulualtistuksen yhteydessä se oli hyvin vähäistä.
Nohynek huomauttaa, että jo tehdyssä tutkimuksessa mukana oli hyvin vähän perheitä. Kun koulut syksyllä avautuvat, vastaavaa tutkimusta on tarkoitus tehdä viidessä suurimmassa kaupungissa aina, jos jossain koulussa todetaan altistustilanne. Lapset tutkitaan luokissa ja heidän perheidensä koronatilannetta seurataan.
– Sen tiedon valossa, mikä meillä on Suomesta ja muualta, lapset tartuttavat vähemmän, Nohynek toteaa.