200 ihmisen hätämajoitus joutuu lähtemään pois Kalliosta – tähän osoitteeseen romanit siirtyvät Helsingissä

Hirundo-päiväkeskuksessa käyvä Elena Dima on maalannut Alppikulman käytävän seinään unelmiensa talon, johon hän haluaisi muuttaa Romaniassa odottavien seitsemän lapsensa kanssa. Oikealla yksikön johtaja Borislav Borisov. Aapo Siippainen
Aapo Siippainen

Aapo Siippainen

Alppikadun hätämajoitus sekä Hirundo-päiväkeskus siirtyvät 3. elokuuta Kallion Diakonissalaitokselta Vallilaan Inarintie 8:aan. Muuton syynä on vuonna 1955 valmistuneen Alppikulma-rakennuksen huono kunto.

Päiväkeskus Hirundon asiakkaita ovat pääsääntöisesti Suomeen toimeentuloa hakemaan tulleet Bulgarian ja Romanian romanit.

Hätämajoituksessa on ollut talvisin enimmillään yli 200 petipaikkaa. Koronan vuoksi hätämajoitus on ollut poikkeuksellisesti auki myös kesällä, ja paikkoja on ollut reilu sata.

Diakonissalaitokselle jää vielä elokuun ajaksi 30 hätämajoituspaikkaa päihteitä käyttäville helsinkiläisille.

Yhteensä Vallilaan tulee 80 hätämajoituspaikkaa. Osa paikoista on paperittomille sekä helsinkiläisille asunnottomille. Määrää on Diakonissalaitoksen mukaan mahdollisuus lisätä.

Alppikadun ja Kolmannen linjan risteyksessä sijaitseva Alppikulma on valmistunut vuonna 1955. Rakennus alkaa olla erinkaarensa päässä. Aapo Siippainen

 Ihmiset eivät todellakaan pidä meistä.

Alppikulma-niminen rakennus on palvellut asunnottomia helsinkiläisiä vuodesta 2005 lähtien.

Naapurusto on ottanut Diakonissalaitokseen yhteyttä muun muassa silloin, jos päihteiden käyttö on aiheuttanut häiriötä.

– Ihmiset eivät todellakaan pidä meistä, yksikönjohtaja Borislav Borisov kertoo Hirundoon ja hätämajoitukseen liittyvistä ennakkoluuloista.

Inarintie 8:ssa on toiminut aiemmin muun muassa Pelastusarmeijan asuntola ja hostelli. Aapo Siippainen

Vallilassa toiminta siirtyy rakennukseen, jossa on Borisovin mukaan ollut hätämajoitusta jo aiemmin.

– Se ei ole siellä uusi asia. En usko, että ongelmia tulee, koska romanit ovat kiinnostuneita työnteosta ja elannon ansaitsemisesta.

Diakonissalaitos haluaa korostaa, että päiväkeskuksessa ja hätämajoituksessa käyvät romanit ovat rauhallista väkeä. Hätämajoitus on auki ilta kuudesta aamu kahdeksaan.

– He tulevat illalla, syövät, nukkuvat ja lähtevät taas. Nuoremmat myyvät kaupungilla Iso Numero -lehteä ja iäkkäämmät esimerkiksi kerjäävät. Lisäksi kerätään pulloja ja tölkkejä eri puolilla kaupunkia. Moni lähettää rahaa kotimaahan lapsien koulunkäyntiä varten.

Borisov sanoo, että asukkaat ovat iältään 18–80-vuotiaita.

– Alaikäisiä lapsia hätämajoituksessa ei saa olla.

Yksi hätämajoituksessa asuvista on hankkinut itselleen siniseen pussiin pakatun teltan, koska syksyllä saattaa olla edessä yöpyminen ulkosalla. Aapo Siippainen

Päiväkeskuksessa romaneilla on mahdollisuus muun muassa maksuttomaan ruokailuun, suihkussa käyntiin ja pyykinpesuun. Diakonissalaitoksen työntekijät auttavat myös erilaisten lomakkeiden täyttämisessä sekä työn ja oman asunnon saannissa.

Alppikulman hätämajoitukseen mahtuu 50 ”EU:n liikkuvaan väestöön” kuuluvaa ihmistä. Kun paikat ovat täynnä, eri puolille kaupunkia saattaa syntyä leirejä. Tänä kesänä sellainen on ollut muun muassa Ilmalassa.

– Kun rajat ovat kesällä avautuneet, Suomessa aikaisemmin olleita romaneja on tullut takaisin noin 100–150. Heitä on Helsingissä nyt noin 200. Määrä on kuitenkin pienempi kuin vuonna 2014, jolloin heitä oli jopa yli 500, Borisov sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut