Helsinkiläisen toimiston katolla syntyy hunajaa: Citymehiläiset keräävät mettä hautausmaan kukista

Pörriäiset: Tarhamehiläisten avulla kiinnitetään huomiota myös luonnonvaraisten pölyttäjien ahdinkoon.

- Tästä mehiläiset lentävät kukkiin Hietaniemen hautausmaalle, Aapo Reuter näyttää. Art Maloku on löytänyt jo hunajan täyttämän kennon. Tomi Nummi seuraa mehiläisammattilaisia. Johanna Erjonsalo
Jukka Hämäläinen

Jukka Hämäläinen

Helsingissä on ollut ennestään mehiläispesiä ainakin ravintola Savoyn ja Oopperatalon katolla. Tänä kesänä niitä on tullut lisää esimerkiksi toimistotalon katolle Ruoholahteen.

Aamupäivä Porkkalankadun ja Länsiväylän risteyksen yläpuolella näyttää leppoiselta. Jokunen mehiläinen lentää kolmen pesätornin lähistöllä.

Accenturen Tomi Nummi (kesk.) seuraa, miten Aapo Reuter ja Art Maloku avaavat mehiläispesää. Tarhamehiläiset ovat säyseitä eivätkä lähtökohtaisesti halua pistää ketään. Johanna Erjonsalo

Aapo Reuter ja Art Maloku pukeutuvat valkoisiin haalareihin ja verkkopäähineeseen. Vielä hansikkaat käteen ja pesälle voi mennä turvallisesti.

– Valkoista siksi, että mehiläiset eivät oikein havaitse sitä. Mutta eivät mehiläiset muutenkaan juuri kiinnostu sinusta, ellet ole kukka, Reuter valistaa.

Tarhamehiläiset ovat hänen mukaansa säyseitä eivätkä pörrää nurkissa, niin kuin huomattavasti ärhäkkäämmät ampiaiset.

Mehiläiset hakevat mettä hautausmaalta.

Mehiläisten kiireinen työpäivä koostuu erilaisista tehtävistä.

– Mehiläiset lentävät keräämään mettä kukista. Tästä ne käyvät Hietaniemen hautausmaalla, mutta ravintoa löytyy myös lähistön lehmuksista, Reuter kertoo.

– Mehiläinen voi vierailla medenhakureissulla sadassakin kukassa, Maloku lisää.

Pesälle tultua mehiläiset purkavat lastinsa kennoihin, joita ne täyttävät talvivarastokseen. Osa mehiläisistä tuulettaa pesää siivillään, sillä valmistusprosessin idea on poistaa medestä vesi, jotta hunaja säilyy käymättä.

Mehiläiset rakentavat ensin kennoston, jonka ne täyttävät hunajalla. Hunaja on niiden talviruokaa. Johanna Erjonsalo

Öisin mehiläiset nukkuvat, sillä nekin tarvitsevat kahdeksan tunnin yöunet.

Mehiläisyhdyskunta on Aapo Reuterin mukaan hämmästyttävä yhteisö, jota voi verrata moderniin valtioon.

– Pesässä vallitsee demokratia. Jos kuningatar ei tuota tarpeeksi jälkeläisiä, mehiläiset voivat yhdessä päättää heivata sen ulos pesästä ja valita uuden kuningattaren.

Mehiläistarhat ovat miehille paitsi harrastus, myös kasvava eettinen sivubisnes.

– Pyrimme herättämään mehiläisten avulla tietoisuutta myös luonnonvaraisten pölyttäjien merkityksestä.

Art Maloku kiinnostui mehiläistarhauksesta Otaniemessä Aalto-yliopiston projektissa. Hän tutustui myöhemmin Reuteriin, jolla oli jo paljon kokemusta mehiläisistä.

– Meillä harrastus kulkee perheessä: isoisäni, äitini ja veljeni ovat tarhanneet mehiläisiä, Reuter kertoo.

Maloku ja Reuter perustivat yrityksen nimeltä HumbleBee Housing Project. Ruoholahdessa mehiläiset ovat konsultointiyritys Accenturen katolla, koska yritys innostui mehiläisideasta.

– Tämä sopii hyvin yritysvastuuportfolioomme. Voimme viestiä pölyttäjien tilanteesta ja luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä henkilökunnallemme. Voimme tarjota halukkaille myös mahdollisuuden tutustua mehiläistenhoitoon, Accenturen yritysvastuuasioista vastaava Tomi Nummi kuvailee.

Mehiläiset väistävät savua, koska niiden geeniperimä on saanut ne varomaan metsäpaloja. Johanna Erjonsalo

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut